Muovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittäminen on tärkeää
Maatalousmuovijätettä syntyy Suomessa vuosittain arviolta noin 10 000 – 12 000 tonnia, josta kierrätykseen päätyy vain murto-osa. Maa-, puutarha- ja hevostalousyrittäjät ovat jo pitkään toivoneet nykyistä toimivampia keräysjärjestelmiä. Keräämisen lisäksi tärkeää on myös löytää maatalouden muovijätteen uusia käyttömahdollisuuksia.
Teksti: Johanna Stenroos-Vuorio
Kuvat: Solja Kirsiaho ja Miia Kukko
Turun AMK on mukana hankkeessa, jossa muovinkeräykseen ja sen uudelleenprosessointiin etsitään toimintamalleja.
Likaisen muovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hankkeessa keskitytään maatalousmuovijätteen sekä haja-asutusalueen rakennusmuovijätteen ei-pakkausmateriaalin keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen. Osana hanketta toteutettiin maatalousmuovijätteen keräysviikko lokakuun lopussa.
- Maatalousmuovijätteen kerääminen on erittäin tärkeää, mutta samalla on tärkeää myös löytää ja testata maatalouden muovijätteen ja sen sivuvirran uusia käyttömahdollisuuksia yhteistyössä jalostavien yritysten kanssa, kertoo projektipäällikkö Juha Nurmio Turun ammattikorkeakoulusta.
Yhteiskunnallisesti merkittävä työ kiinnostaa opiskelijoita
Mukana projektissa on alusta saakka ollut myös kaksi kolmannen vuoden prosessi- ja materiaalitekniikan opiskelijaa. Solja Kirsiaho ja Miia Kukko ovat viihtyneet ja kokeneet projektin mieluisana tapana edistää omia opintojaan.
- Alun alkaen tulimme mukaan LiMuKe-projektiin syksyllä 2016. Projektityöryhmässä on ollut erittäin mukavaa ja luontevaa työskennellä, kertovat Kirsiaho ja Kukko.
Reilun vuoden aikana työtehtävät projektissa ovat myös ehtineet muuttua. Alun jälkeen opiskelijoiden tehtäväkenttä on laajentunut koskemaan suurempaa kokonaisuutta.
- Olemme tällä hetkellä Project Ownereita eli vastaamme projektiryhmälle projektiin liittyvistä seikoista, opiskelijat kertovat.
Aiemmissa opinnoissa suoritettu materiaalitekniikan perustietämys ja aiemmat opiskelijaprojektit ovat kummatkin helpottaneet projektissa toimimista. Kokonaisuudessaan LiMuke-projektissa mukana olo on tuntunut hyödylliseltä. Verkostoituminen maatalousyrittäjien, muovintuottajien sekä jätehuoltoyritysten kanssa on lisäksi ollut antoisaa.
- Olemme saaneet erittäin arvokasta kokemusta projektityöskentelystä ja saaneet tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, Kirsiaho ja Kukko iloitsevat.
Hankkeen hyödyllisyyksiä miettiessä nousevat ympäristöasiat mieleen ensimmäisenä:
- Muovit on saatava pois maastosta ja hyötykäyttöön. Lisäksi merkittävää on huomata se bisnesmahdollisuus, joka muovien keräämisessä ja niiden uudelleenprosessoinnissa syntyy, Kirsiaho ja Kukko kertovat.
Molemmat ovat tyytyväisiä mahdollisuuteen päästä koulun ulkopuoliseen yritysyhteistyöhön ja verkostoitumaan eri alojen osaajien kanssa. Tämä onkin se merkittävä hyöty, joka kaikkien opiskelijoiden kannattaisi ottaa huomioida:
- Erilaisissa kuvioissa mukana olo ja verkostoituminen voivat varmasti helpottaa työnsaantimahdollisuuksia tulevaisuudessa. Prosessi- ja materiaalitekniikan opiskelijoiden näkökulmasta muovin jatkojalostus työllistää todennäköisesti paljon tulevaisuudessa, Kirsiaho ja Kukko muistuttavat.
Tavoitteena alueelliset muovijätteiden keräysmallit ja kierrätyksen tehostaminen
Nyt lokakuussa järjestetty muovinkeräyskampanja oli osoitettu maa-, puutarha- ja hevostalouksille. Hankkeessa keskitytään tällä hetkellä haja-asutusalueilla syntyvän maatalousmuovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueilla.
- Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä luoda toimivia alueellisia muovijätteen keräysmalleja. Näin muovijätteen keräystä ja kierrätystä pystyttäisiin tehostamaan, Juha Nurmio toteaa.
Lue lisää LiMuKe-hankkeesta
Tutustu myös
Hanke toteutetaan yhteistyönä Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) biotalous- ja ohutlevykeskuksen sekä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Turun yliopiston koordinoi hanketta ja toteuttaa keräyspilotit yhdessä Hamkin biotalousyksikön kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma.
