Stara: Kansainvälisyyttä, kieliä ja koulutusvientiä
Ei mikään ihan-tavallinen-virtanen. Nimittäin tämä monen tuntema Virtasen Kirsti. Hän on työskennellyt Turun AMK:n kansainvälisyyttä edistävissä tehtävissä jo yli 15 vuoden ajan. Tänään hän on AMK:n koulutusviennin vetäjä ja ennen AMK-aikaa hän toimi yritysten vientitehtävissä.
Teksti ja kuva: Anne Lehikoinen
Kirsti Virtanen on Turun AMK:n Stara-sarjan vahva tuikkija. Hän on niitä huippuosaajia, jotka aina erottuvat ja saavat paljon aikaan. Kirsti myös kuuluu. Mielenkiintoista juttua tulee nopeasti, äänekkäästi ja murteella siten, että kuulijan on oltava tarkkana, että ehtii mukaan kaikkiin käänteisiin. Välillä ehditään nauraakin.
– Voi, minähän olen ollut talossa jo vuodesta 1996. Sain paikan pikkuruisen lehti-ilmoituksen perusteella ja ensimmäinen esimieheni oli silloinen rehtori Kaj Malm. Alussa meillä oli hieman käynnistysvaikeuksia, mutta opimme siinä vähitellen yhteistyöhön, ja hyvinhän se meni. Minä olen viihtynyt talossa. Toimin pitkään kansainvälisen yksikön päällikkönä ja viime vuonna siirryin koordinoimaan koulutusvientiä.
Kirsti Virtanen kertoo, että entiselle vientikaupan tekijälle oli suurin ihmetys AMK:n alkutaipaleella se, ettei tulosta ”saanut tehdä”. Rivin alle ei pitänyt loppuvuodesta jäädä mitään.
– Minulle jouduttiin monta kertaa toistamaan, ettei täällä ole tarkoitus tehdä rahallista tulosta. Se oli minusta todella outoa. Mutta niin ovat vuodet vierineet ja tähän on tultu, että nyt olen koordinoimassa ja tuotteistamassa Turun AMK:n palveluita ja koulutuksia maailmalle. Ja nyt saa taas tehdä rahaa. Olen siis joka tapauksessa oikeassa paikassa, Kirsti naurahtaa.
Nyt viedään turkulaisia koulutusideoita maailmalle
Myyntitoiminta ja tuotteistaminen ovat vuosien saatossa tulleet korkeakouluihin. Valtionrahoitus on pienentynyt ja muuta ulkopuolista tuloa tarvitaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksen ohella. Koulutusmarkkinoilla käydään nyt yhä kiivaampaa kilpailua, yhteistyön ohella toki.
Ammattikorkeakoulut eivät voi myydä tutkintoja ulkomaisille opiskelijoille, ainoastaan kolmannen osapuolen maksama tilauskoulutus on mahdollista EU:n ulkopuolelle.
Virtanen uskoo kuitenkin, että tutkintoon johtavan koulutuksen myyminen voi olla tulevaisuuden suunta. Myös kehitysyhteistyössä olisi mahdollista nostaa kehitysmaiden kapasiteettia viemällä sinne tutkintokoulutusta.
– En usko siihen, että rikastumme tuomalla ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen. Se edellyttäisi suurta panostusta infraan, jotta pärjäisimme kilpailussa suurten, englantia puhuvien maiden kanssa, eikä meillä ole siihen tarvittavia resursseja.
Tehdään mieluummin hyvät suunnitelmat Suomen ulkopuolelle tapahtuvalle koulutusviennille, ja jos tutkintojen myynti tulee mahdolliseksi, olemme valmiita hyödyntämään lakimuutosta monella eri tavalla, uskoo Virtanen.
Tutkintokoulutus maailmalla toisi meille valtavasti mahdollisuuksia. Jos saisimme kouluttaa teknikkoja insinööreiksi vaikka Vietnamissa tai nostaa kiinalaisten hoitajien koulutustasoa ja myöntää heille Bachelor-tutkinnon, voisimme pitkällä aikavälillä toteuttaa koulutusta yhteistyökorkeakoulujemme kanssa vaikka lisenssisopimuksia solmimalla. Me valvoisimme laatua ja huolehtisimme osaamistasosta, hän visioi.
Koulutusviennissä on kova kilpailu
Nyt voimme lain mukaan myydä mm. konsultointia ja täydennyskoulutusta. Esimerkiksi innovaatiopedagogiikan oppeja onkin viety jo mm. Puolaan, Brasiliaan ja Indonesiaan.
Kieli- ja kulttuuriviestintäkoulutusta on myös myyty ulkomaille ja jatkossa pyritään pääsemään maailman markkinoille myös suomalaisten vientiyritysten mukana. Kaiken kaikkiaan Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja myös Venäjällä on isot koulutusmarkkinat ja kilpailu on tietenkin kovaa.
– Pikavoittoja on nyt turha odottaa. Oman, kannattavan koulutusviennin pystyttäminen vie varmaankin vielä pari, kolme vuotta. Tarvitsemme yhteistyökumppaneita, agentteja ja edustajia itse kohteissa. Etunamme on, että suomalaista koulutusta arvostetaan ja Suomella on hyvä maine. Meidät tunnetaan edelleen luotettavana, korkean teknologian hyvinvointivaltiona, sanoo kansainvälisyyskonkari Virtanen.
Kirsti Virtasen omat verkostot ovat laajat ja niitä hän on rakentanut toistakymmentä vuotta kv-päällikkönä Turun ammattikorkeakoulussa. Hän vetää lisäksi turkulaista FinnWayLearning-koulutusvientikonsortiota ja on aktiivinen kansallisessa Finpron Future Learning Finland-verkostossa. Siellä tunnetaan tämä turkulainen kansainvälisyyskonsultti, joka innostavasti esittelee suomalaista koulutusta monella kielellä Suomessa vieraileville ministeriryhmille.
KV-myynnin ammattilainen uskoo yhteistyöhön
Uuden palveluliiketoiminnan käynnistyminen vie aikaa. ”Mallia voimme ottaa menestyvistä vientiyrityksistä, ja uskoa Team Finland-konseptiin: fiksu vaikuttaminen ja verkostoituminen johtaa menestykseen”, toteaa Virtanen.
– Tarvitsemme myös aktiivista talon sisäistä yhteistyötä. Minulle saa tulla kertomaan ideoita siitä, miten voisimme kehittää koulutusvientiämme. Lisäksi tarvitsemme lähettiläitä ulkomailla, niitä jotka puhuvat puolestamme, hän innostaa.
Virtasen Kirsti on puhunut. (Se jatkuu kyllä vielä, toisaalla, varmaankin juuri nyt!).
Haastattelun lopuksi hän puhui vielä vuolaasti monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisemman Suomen puolesta. Stara-ainesta, ehdottomasti.