Tuhat tykkääjää on vähemmän kuin sata sitoutunutta
Ennen suvivirttä kajahtavat ilmoille opinnäytetyöt. Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian journalistiopiskelijoiden opinnäytetyöseminaarin aamupäivässä liikuttiin somen ihmeellisessä maailmassa. Tänä keväänä valmistuvilla journalisteilla on hyvä ote somesta. Pelkillä tykkäyksillä ei pötkitä pitkälle, mutta niissä on hyödyntämisen mahdollisuus.
Teksti ja kuva: Sanna Lindén
– Olen tosi tyytyväinen tekemiini some-ohjeisiin, jotka on otettu ilolla vastaan toimeksiantajallani Sisältötoimisto Media Content Newsilla, kertoo Jenni Harmanen.
Harmanen on tutussa tilanteessa. Pienissä yrityksissä on voimakas tahto näkyä sosiaalisessa mediassa, mutta selkeä suunnitelma puuttuu. Harmasen kirjoittamat ohjeet vievät hänen laatimansa some-strategian yrityksen työntekijöiden jokapäiväiseen rutiiniin. Se olikin yksi työn tavoitteista.
Sosiaalisen median kuumimmat trendit ovat Harmasen mukaan työntekijälähettilyys, bloggaajat, pirstaleiset kanavat ja suositut palvelut, joissa ei voi mainostaan, kuten viestipalveluja tarjoava Whatsupp. Samoilla linjoilla jatkoi Krister Jalonen, joka tutki omassa opinnäytetyössään Z-sukupolven somekäyttäytymistä Helsingin IFK:n jääkiekkojoukkueen toimeksiannosta.
– Somessa on hyvä tavoitettavuus. Voisi sanoa, että siellä tavoittaa koko Z-sukupolven, kiteyttää Jalonen.
Se, missä Z-sukupolvi sitten oleilee, onkin toinen juttu. Instagram, YouTube ja Whatsupp ovat nuorten suosimia palveluita, kun taas vanhemmat viihtyvät edelleen Facebookissa. Ryhmät liikkuvat siellä, missä on heille viihdyttävintä materiaalia.
Teini-ikäiset ovat syntyneet maailmaan, jossa ei enää näe lankapuhelimia. Somessa oleminen on heille yhtä itsestään selvää kuin hengittäminen. Jalonen näkeekin Z-sukupolvessa ostovoimaisen joukon, jolla voisi täyttää ne tyhjät penkit HIFKin kotiotteluissa.
Yleisön tavoittaminen ei yksin riitä
Sosiaalisessa mediassa tykkää-painikkeen klikkaaminen ei vielä tarkoita euroja kassaan. Huomion saamisen jälkeen tykkääjien sitouttaminen ja lopulta hyödyntäminen sen sijaan voivat näkyä suurempana tuloksena. Sekä Harmanen että Jalonen toivat töissään esille sisällöntuotannon viihteellisen arvon merkityksen. Nuoriin Z-sukupolven edustajiin uppoavat parhaiten videot ja kuvat.
Myös pelkällä äänellä voi viihdyttää ja koukuttaa. Samuel Nymanin kehittämä ja toteuttama pilapuhelukonsepti ”Pakkosoitto” hauskutti kuulijoita radiokanava Voicella vuoden ajan viime maaliskuuhun saakka. Kuuntelujen määrä oli moninkertainen verrattuna kilpailijan audioiden kuuntelumääriin.
– Pakkosoittoa tehtiin joka päivä samalla kaavalla, mutta se toimi, koska jokainen puhelu oli myös yllätys. Konsepti oli myös tarpeeksi hölmö, luonnehtii Nyman.
Päivittäinen toisto joka aamu klo 8:30 koukutti kuuntelijat. He innostuivat ilmoittamaan tuttujaan pilapuhelun kohteeksi. Sosiaalinen media mahdollisti puhelunauhoitteiden nopean jakomahdollisuuden: ”Hei, mun ääni pääsi radioon!”.
Näiden opinnäytetöiden yhteinen viesti on, että sosiaalisessa mediassa onnistuminen vaatii suunnittelua, ammattitaitoa ja aikaa. Esimerkiksi muutaman minuutin pilapuhelu vaatii yllättävän paljon taustatyötä, mutta sen käyttöarvo on moninkertainen.
Haastateltavien opinnäytetöihin voi tutustua myöhemmin keväällä osoitteessa www.theseus.fi
Artikkelissa mainittujen opinnäytetöiden nimet ja tekijät
Harmanen, Jenni: SISÄLLÖLLÄ SOMEEN – Sisältötoimisto Media Content Newsin sosiaalisen median strategia ja verkkobrändi
Jalonen, Krister: Z-SUKUPOLVEN TAVOITTAMINEN, SITOUTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN SOSIAALISEN MEDIAN KEINOIN CASE: HELSINGIN IFK
Nyman, Samuel: HERÄTTÄJIEN YLLÄTYKSELLINEN PAKKOSOITTO – Analyysi Voicen Herättäjien Pakkosoitoista ja Erikoismies Samuel Nymanin roolista