Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 1.12.2015
Lähijohtaminen-ryhmä

Lähijohtaminen on haasteellista muutosten keskellä

Sosiaali- ja terveysalalla on monenlaisia muutoksia menossa tällä hetkellä. Yhtenä historiallisen suurena uudistuksena sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuminen, sosiaali- ja terveydenhuolto tullaan organisoimaan uusissa itsehallintoalueissa.

Turun AMK:n sosiaalialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat pureutuivat lähijohtamisen elementteihin ja siihen, mitä muutosjohtaminen voisi olla lähiesimiestyössä.

Teksti ja kuva: Saija Vanhanen

Lähijohtamisen ja työyhteisötaitojen opinnoissa sosiaalialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat ovat tutustuneet laajasti alan kirjallisuuteen ja peilanneet lukemaansa teoriaa omiin käytännön kokemuksiinsa. Antoisaksi koetussa ryhmäprosessissa opiskelijat jakoivat sekä omaa kokemustietoaan että opiskellusta kirjallisuudesta saamiaan uusia ajatuksia. Ydinasiat koottiin posteriesityksiin.

Mitä johtaminen on?

Se on itsensä, ihmisten ja asioiden johtamista. Mikään näistä johtamistaidoista ei toimi yksin, vaan kokonaisuuden pitää olla kunnossa. Mutta saadakseen kokonaisuuden toimimaan, on jokainen osio otettava haltuun.

Itsensä johtaminen

Pohja johtamiselle on itsensä johtamisella. Omalle toiminnalle pitää miettiä visio, mitä kohti edetään. On pohdittava, minkälaista osaamista tarvitaan, onko sitä vai pitääkö sitä hankkia.

Johtamisen mahdollisuudet tulee tunnistaa. Mikä on oma motivaatio, miten oma persoonallisuus vaikuttaa?

- Jos olet motivoitunut työstäsi, haluat kehittää sitä ja tunnet ainakin ajoittain olevasi flow-tilassa. Motivoitunut esimies pystyy haastamaan myös työntekijät, kertovat Henna Auvinen, Hanna Heikinmatti, Merja Heinonen, Tarja Lammila ja Satu Leppänen.

Vastapainona tulee kuitenkin huomioida muun muassa ajanpuutteen tuomat haasteet. Työssä tulee eteen myös ongelmia ja ristiriitatilanteita. Haasteissa punnitaan monesti esimiehen vuorovaikutustaidot palautteenannossa ja vastaanotossa sekä ammatillinen osaaminen.

- Keskeisenä taitoina nousevat esille reflektointi, ammatillinen osaaminen, vuorovaikutus ja jaettu johtajuus, toteavat Auvinen, Heikinmatti, Heinonen, Lammila ja Leppänen.

Mottona heillä nousi ajatus: Kehittyvä johtaja elää oppiakseen ja oppii elääkseen täysipainoisesti.

Ihmisten johtaminen

Ihmisten johtaminen on jaettua johtajuutta, älykästä johtajuutta. Siinä dialogi on koko ajan arjessa mukana. Työstä annetaan ja saadaan jatkuvaa palautetta, mikä johtaa reflektointiin.

Sosiaalialalla on menossa monta muutosta yhtä aikaa. Tällöin nousee esiin, uskaltaako tehdä mitään, kun kohta kaikki menee taas uusiksi. Miten esimies pystyy motivoimaan alaisia tässä tilanteessa?

- Muutos hämmentää koko ajan työyhteisöjä. Tämä on hyvä tilanne kehittämiselle, mutta samalla henkilöstöä kuluttava, pohtivat Sari Carlsson, Piia Palm, Mervi Salonen, Dina Varjamo ja Liisa Äikäs.

- Ihmisten johtamisessa on huomioitava myös se, että kaikki eivät ole kehityksessä samassa kohtaa, he jatkavat.

Menestyvä tiimi vaatii valmentavan esimiehen, joka vaikuttaa toisiin visioimalla, kommunikoimalla, motivoimalla, innostamalla ja arvostamalla.

- Jokaisen alaisen tulee tuntea, että hänen asiansa on esimiehelle tärkeä, huomauttavat Ilona Varjonen, Heidi Mäki-Teeri, Leena Westerholm, Minna Virta, Heidi Pirttilä ja Maria Valovuo.

Arvot ovat kaiken johtamisen ja työn pohjalla keskeisenä. Niiden pitäisi olla myös digitalisoinnissa mukana, jotta asiakas pidetään mielessä. Digitalisaation myötä on tullut enemmän verkostoyhteistyötä. Verkoston jäsenillä on kaikilla omat arvonsa, jotka tulisi ensin keskustella auki yhteistyön pohjaksi.

Asioiden johtaminen

Opiskelijat miettivät asioiden johtamista kuin suunnitelmallisena matkana. He visioivat kokonaiskuvaa pitemmällä jaksolla, mutta samalla mietittiin lyhyempiä etappeja. Koko ajan oli mielessä, mihin heillä on varaa ja aikaa.

Näin myös johdetaan asioita, mietitään visio, strategia ja toimintasuunnitelma. Mietitään toimintojen ketju, mikä luo lisäarvoa asiakkaille, sillä toiminnan keskiössä ovat aina asiakkaat.

- Sosiaalinen todellisuus on kompleksinen, se näkyy itsensä ja toisen johtamisessa. Asioiden johtamisessa saadaan tiettyä turvallisuutta, mutta vaarana on, että uppoudutaan papereihin ja eikä nähdä niitä ihmisiä ympärillä, miettivät Elisabeth Erholtz, Katariina Hauhtonen, Kristiina Levonen, Mervi Mäensalo ja Kirsi Routi-Pitkänen.

Talouden johtaminen on haasteellista, jos on pienet resurssit ja voimavarat. Toimintaa pitää miettiä erilaisten mittareiden avulla, jotta tiedetään, mikä toimii ja mitä on muutettava.

- Laadukas toiminta on myös taloudellista toimintaa. Taitava johtaja sitouttaa myös henkilöstön talousajatteluun; argumentointi auttaa myös vaikuttavuuden ja laadun kautta resurssien jakoon, Erholtz, Hauhtonen, Levonen, Mäensalo ja Routi-Pitkänen huomauttavat.

Tulevaisuuden älykäs johtaminen yhdistää liikkeenjohdon, itsensä johtamisen sekä ihmisten johtamisen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Lähiesimiestyö on mielenkiintoista ja haasteellista, siinä saa käyttää kaiken osaamisensa ja siinä ei välttämättä ole koskaan valmis!