Mayday Mayday Mayday – viranomaisten yhteistyö hätätilanteessa merellä
OnBoard-Med -hankkeen järjestämä Hätätilanteet merellä ja viranomaisten välinen yhteistyö -seminaari keräsi lähes 200 kuulijaa Ruiskadulle keskiviikkona 24.1.2018. Seminaarissa kuultiin eri viranomaisten valmentautumisesta hätätilanteisiin ja yhteistyöstä onnettomuuden sattuessa.
Seminaari eteni onnettomuuksiin varautumisesta hälytyksen tekemiseen ja saamiseen, potilaan ensihoitoketjuun ja evakuointiin. Viranomaisten välinen yhteistyö nostettiin esiin lähes jokaisessa puheenvuorossa, onnistuneella kommunikoinnilla on suuri merkitys sujuvaan toimintaan onnettomuuden sattuessa.
Uhka merellä on toista kuin maalla
Tallink Siljan operational fleet manager Jan Valtonen kertoi aluksen ja varustamon varautumisesta poikkeaviin tilanteisiin.
Merenkulku on kansainvälistä toimintaa, jota säätelevät kansainväliset lait ja säädökset: mm. IMO, SOLAS, STCW, ISPS sekä EU- ja kansalliset lait. Laivalla kaikki toiminta on hyvin etukäteen säädeltyä ja ennakoitua. Pakolliset koulutukset laivahenkilöstölle tulevat säädöksistä, mutta laivalla tarjotaan lisäksi omia koulutuksia. Henkilökunta on tärkeintä laivalla ja kaikki tietävät tehtävänsä onnettomuuden sattuessa.
– Ensimmäiset toimenpiteet ovat ratkaisevia lopputuloksen kannalta, kertoo Jan Valtonen.
Valtonen korosti, että uhka merellä on eri asia kuin uhka maalla. Merenkulun turvauhkatasoa ei ole ollut tarvetta nostaa viime vuosien maissa tapahtuneiden turvauhkien takia.
Meripelastuskeskuksen rooli
Meripelastuslaki määrittelee meripelastustoimen käsittämään merellä vaarassa olevien ihmisten etsimisen ja pelastamisen, heille annettavan ensihoidon sekä vaaratilanteeseen liittyvän radioviestinnän hoitamisen.
– Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä. Meripelastus on ihmishenkien pelastamista, ei taloudellisten arvojen turvaamista, Samu Hiljanen Rajavartiolaitokselta kertoo.
Onnettomuuden sattuessa laivalta otetaan yhteyttä Meripelastuskeskukseen, joka laivan sijainnin perusteella määrittelee kenen alueella ollaan, otetaanko yhteys Suomen FinHEMS-lääkäriin Turkuun tai Helsinkiin tai esimerkiksi Ruotsiin. Konsultaatiot mereltä maihin hoidetaan Telemedical assistance service (TMAS) -puhelinvälitteisillä lääkäripalveluilla, joilla tarkoitetaan satelliitin ja matkapuhelinverkon välityksellä merellä oleville aluksille annettavia kiireellisiä lääkintäpalveluja, joita Meripelastuskeskus koordinoi.
– Turun meripelastuskeskuksella on tehtäviä vuosittain noin 3000. Suurin osa meripelastustehtävistä tapahtuu touko-syyskuun aikana. Haastavimmat tapahtumat tapahtuvat yleensä muuna aikana, Hiljanen jatkaa.
Pelastustehtävissä rajavartiolaitoksella on käytettävissään monipuolinen kalusto muun muassa Super-Puma -helikoptereita, vartiolentolaivue, vartiolaivat ja ilmatyynyalukset.
Viranomaisyhteistyö merellisissä hätätilanteissa
TYKS:in kenttäjohtaja Jarmo Määttänen korosti esityksessään tiedonkulun merkitystä tilannekuvan saamisessa ja onnistuneessa toiminnassa: johtaminen on viestintää ja viestintä on johtamista. Johtamista ja viranomaisten välistä yhteistyötä ja kommunikointia harjoitellaan mm. kansainvälisissä suuronnettomuusharjoituksissa.
– Suuronnettomuuden sattuessa perustetaan evakuointikeskus. Hazard-hankkeessa Naantalin Evakuointikeskuksen toimintaa testattiin syksyllä 2017, Määttänen kertoo.
Määttänen antaa kiitosta Turun ammattikorkeakoululle: nuoret ensihoitajat kommunikoivat hyvin kentällä ja radiossa. Kommunikointitaidot ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana.
Laivasairaanhoitajana matkustajalaivalla
– Suomenlipun ala olevilla matkustajalaivoilla on aina sairaanhoitaja osana henkilöstöä, sairaanhoitaja Terhi Vuori toteaa.
Hätätilanne laivalla on useimmiten yhden potilaan tilanne. Potilaan tila määrittelee sen, missä häntä hoidetaan. Sairaanhoitaja arvioi potilaan hoidontarpeen kiireellisyyden ja ottaa tarvittaessa yhteyttä Meripelastuskeskuksen kautta FinnHEMS-lääkäriin.
Laivan päällikkö tekee lopullisen päätöksen merellä tapahtuvasta evakuoinnista. Helikopterievakuointi tapahtuu laivalla noin kerran kuukaudessa. Yksittäisen laivasairaanhoitajan kohdalle näitä osuu melko harvoin, joten harjoittelu ja simulaatiot ovat tärkeitä hyvän ammattitaidon ylläpitämiselle.
Ambulanssievakuointeja tehdään useammin, noin 30–40 kertaa vuodessa, kun potilaan tila on sellainen, että hän pystyy odottamaan siirtoa seuraavaan satamaan saakka.
– Erityispiirteenä sairaanhoitajan työssä laivalla on yksintyöskentely ja viiveet lisäavun saamisessa maista, Vuori mainitsee.
Esitykset herättivät paljon kysymyksiä. Sairaanhoidon ja ensihoidon opiskelijat olivat hyvin kiinnostuneita sairaanhoitajan työnkuvasta sekä työn arjesta, minkälaisia lääkkeitä ja nesteytysmahdollisuuksia laivalla on. Verivalmisteita ei ole laivalla. Laivalla olevat sairaanhoitajat antavat viikoittaista ensiapukoulutusta, mutta laajemmat koulutukset tulevat ulkopuolelta.
Vesipelastuksesta helikopterievakuointiin
Hengenpelastuskouluttaja Sauli Suominen kertoi vesipelastuksen alkeista havainnollistavien videoiden ja kuvien avulla. Esityksessä käytiin läpi allaspelastamista, rantapelastusta sekä pelastusvälineistön käyttöä. Elottoman henkilön altaasta poissaaminen voi olla yllättävän haasteellista. Suomessa myös meriveden sameus ja huono näkösyvyys vaikeuttavat pelastamista.
Turun ammattikorkeakoulusta 2010 valmistunut ensihoitaja Joni Palmroth työskentelee Rajavartiolaitoksella Suomen ainoana ensihoitoluutnanttina. Hän kertoi helikopterievakuoinneista merellä.
– Matkustajamäärät ovat kasvaneet 1980-luvun noin 6 miljoonasta matkustajasta lähes 19 miljoonaan. Tämä näkyy myös helikopterievakuointien määrässä, Palmroth toteaa.
Vasteaika, jolloin kopteri on hälytyksestä laivalla, on hälytyksestä noin tunti. Evakuoinnit voivat olla haasteellisia tuulen ja merenkäynnin takia. Laskeutumistilaa ei kaikilla aluksilla ole paljoa, jolloin potilas voidaan vinssata laivasta kopteriin. Laivalle laskeuduttaessa toimitaan nopeasti ja määrätietoisesti. Haasteita aiheuttaa toisinaan kommunikointi esimerkkinä riittämättömän tiedonsaanti potilaasta ulkomaisilta aluksilta.
OnBoard-Med, Harmonization of on Board Medical Treatment, Occupational Safety and Emergency Skills in Baltic Sea Shipping -hankkeen tavoitteena on vastata työelämän muuttuviin vaatimuksiin yhdenmukaistamalla, kehittämällä ja uudistamalla terveydenhuoltoon, työturvallisuuteen sekä meriliikenteen turvallisuuteen liittyvää koulutusta Keskisen Itämeren alueella. Merenkulkuun yleisesti liittyvät hätätilanteet ovat keskeisenä osana projektia.
