KampusART-taidekilpailujen voittaneiden teosten hiilijalanjälkeä kerätään

Ammattitaiteilijoille tarjotaan mahdollisuus olla mukana selvittämässä oman taideteoksensa toteutusprosessin hiilijalanjälkeä.  

Kilpailukohteita oli kaksi: luonnoskilpailuun kutsutuista taiteilijoista viisi kutsuttiin tekemään kilpailuehdotuksia neuvottelukuutioihin ja kolme taiteilijaa tekemään teosehdotuksia kattoikkunasyvennyksiin. 

Kilpailun jaetulle ensimmäiselle sijalle ja toteutettaviksi teoksiksi on valittu Noora Schroderuksen PIQUE-NIQUE, Stig Baumgartnerin Säähavaintoja ja Shoji Katon Kalpa | Kallioperä | Fibroin.

Kilpailun järjestivät Turun AMK ja Turun Teknologiakiinteistöt. Palkintolautakuntana toimi taideohjelman taiteellinen työryhmä, jonka puheenjohtaja on koulutus- ja tutkimuspäällikkö Taina Erävaara.

Julkisen taiteen hiilijalanjälkeä selvitetään tiettävästi ensimmäistä kertaa

Kupittaan kampuksen taideohjelman aikana halutaan kiinnittää huomiota julkisen taiteen ekologisiin kysymyksiin. KampusART-taideohjelman ammattitaiteilijoille tarjotaan mahdollisuus olla mukana selvittämässä oman taideteoksensa toteutusprosessin hiilijalanjälkeä. 

Taideohjelma tekee yhteistyötä Turun AMK:n kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän kanssa, joka on kehittänyt datan keruuta varten taiteen hiilipäiväkirjan. Toteutettavista taideteoksista kerätään dataa muun muassa teoksen toteuttamiseen liittyvistä matkoista, materiaaleista ja työhuoneen käytöstä. Tarkoituksena on, että teosten valmistuttua kerättyä dataa voidaan hyödyntää julkisen taiteen ja sen elinkaaren hiilijalanjäljen laskemisessa ja tuoda sitä kautta taiteen ekologisia vaikutuksia myös laajempaan yhteiskunnalliseen ja taidepoliittiseen keskusteluun. 

– Kestävän kehityksen, kiertotalouden ja ekologian kysymykset ovat yhä tärkeämpiä taiteessa. Niihin ei välttämättä ole julkisen taiteen projekteissa ollut aivan yksinkertaista tarttua, mutta Kupittaan kampuksen taideohjelma tekee näkyväksi taustalla vaikuttavan ekologisen kuormituksen. Asioiden mittaaminen antaa vertailupohjaa kestävän kehityksen tuleville linjauksille, sanoo Taiteen edistämiskeskuksen julkisen taiteen erityisasiantuntija ja taideohjelman ohjausryhmän jäsen Henri Terho.

PIQUE-NIQUE tarjoilee paratiisin hedelmiä

Noora Schroderuksen teos PIQUE-NIQUE koostuu ruostumattomasta teräksestä taivutetuista rinkuloista. Kolmeen kattoikkunasyvennykseen sijoittuvan teoksen teräselementteihin on yhdistetty valettuja eksoottisia hedelmiä. PIQUE-NIQUE toistaa Kupittaan kampuksen arkkitehtuurin elementtejä, mutta on muodoltaan orgaanisempi. Teos muistuttaa hedelmäpuuta, pilvimuodostelmaa tai avaruudellista maisemaa. Se luo esteettisen tilan, jonka alle voi pysähtyä syömään, juomaan ja viettämään aikaa yhdessä.

– Taiteellinen jury näki Schroderuksen teosehdotuksen muotokieleltään ja visuaalisuudeltaan feminiinisenä, korumaisena ja kepeänä. PIQUE-NIQUE on visuaalisesti kiinnostava teos, joka elää muuttuvien valaistusolosuhteiden myötä. Teos luo sijoituspaikkaansa ylellisen tunnelman, se ikään kuin kehottaa katsojaa poimimaan paratiisin hedelmiä, Taina Erävaara kertoo.

Noora Schroderus (s. 1982) on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta. Hänellä on ollut useita yksityis- ja ryhmänäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Schroderuksen teoksia on esimerkiksi valtion, Wihurin ja eri säätiöiden taidekokoelmissa.

Säähavaintoja luo rakennukseen persoonallisia merkityksiä

Stig Baumgartnerin useasta osasta koostuva Säähavaintoja sijoittuu neuvottelukuutioiden alapinnalle. Teoksen aiheet viittaavat havaintoihin säästä ja ottavat suhdetta tilaa hallitsevaan lasikattoon: ne voi nähdä myös kattomaalauksina. Vapaamuotoisten öljyvärimaalausten muotokieli on pelkistetyn ornamenttimainen, ja käsinmaalatut teokset tuovat tilaan inhimillistä mittakaavaa: ne antavat tilan eri toiminnoille ja paikoille persoonallisia merkityksiä ja kenties myös nimiä.

– Taiteellinen jury piti teosehdotuksen raikkaasta kädenjäljestä. Lisäksi teosten sijoittelu kuutioiden alle herätti juryn kiinnostuksen. Teoskokonaisuus nähtiin hyvällä tavalla monitulkintaisena, joka antaa tilaa katsojan kokemukselle. Ehdotuksessa oli myös kiinnostava pedagoginen viittaus maalaustaiteen historiaan ja taidekoulutukseen. Teos tuo värikkyyttä ja orgaanisuutta muuten kulmikkaisiin tiloihin luoden rakennukselle persoonallista identiteettiä, Erävaara kertoo.

Stig Baumgartner (s. 1969) on valmistunut kuvataiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiasta. Baumgartner on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä sekä osallistunut ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Hänen teoksiaan on monissa kokoelmissa ja hän on toteuttanut myös useita julkisia taideteoksia.

Kalpa | Kallioperä | Fibroin tarkastelee kampuksen toimintaa ja tilaa

Shoji Katon teos Kalpa | Kallioperä | Fibroin koostuu suurista ja kevyistä silkkikankaista, pienistä, mutta raskaista lieriön muotoisista kivistä, sekä pienistä jalometallilla pinnoitetuista hyönteisistä. Elementit heijastavat valoa ja reagoivat ilman liikkeisiin. Teos tarkastelee kampusta moniulotteisena koko ajan kehittyvänä ja linkittyvänä aktiviteettien foorumina ja uusien yhteisöjen tulemisen tilana. Materiaaleihin liittyvä vieraus sisältää arvoituksellisia elementtejä ja herättää tulkintoja ja inspiroi – teos nostaa esiin ei-niin-helposti-vastattavia-kysymyksiä ja rohkaisee tarkastelemaan tuttuja käsitteitä, kuten aikaa ja materiaa, syvemmin.

– Jury piti ehdotusta huolellisesti laadittuna. Kiitettävää oli ehdotuksen moniulotteisuus ja käsitteellisyys sekä sen yhteydet teknologiaan, tieteeseen ja ihmisen hyvinvointiin. Hienovarainen teos muuttaa neuvottelukuution katon galleriaksi, kuvailee Erävaara.

Shoji Kato (s. 1969) on valmistunut kuvataiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiasta. Kato on pitänyt useita yksityis- ja ryhmänäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla sekä tehnyt julkisia taideteoksia. Hänen teoksiaan on kokoelmissa Suomessa ja ulkomailla.

Kilpailuehdotuksissa nykytaiteen kirjoa 

Luonnoskilpailun taiteilijat valittiin avoimen portfoliohaun kautta. Korkeatasoisia portfolioita saapui 119 hakijalta, joiden joukosta kilpailun taiteilijoiksi kutsuttiin Stig Baumgartner, Hannu Karjalainen, Shoji Kato, Laura Könönen, Jani Ruscica, Panu Rytkönen, Noora Schroderus ja Timo Vaittinen. 

Taiteellisen juryn mukaan kilpailuehdotukset olivat taiteellisesti kiinnostavia, ja niissä näkyi erilaiset nykytaiteen tekemisen tavat. Osassa teoksissa korostui taiteen tekemisen prosessi, kestävä kehitys ja työtapojen eettisyys. Teosehdotukset sisälsivät monipuolisesti erilaisia materiaalivalintoja, kuten kiveä, tekstiiliä, maalausta ja valokuvaa. Kilpailijat eivät jättäneet liian rohkeita tai toteuttamistavoiltaan mahdottomia ehdotuksia. Osa luonnoksista oli jossain määrin puutteellisia, ja ne jättivät jurylle joukon avoimia kysymyksiä.

– Teosvalinta oli haastavaa, ja monia hyviä teoksia jäi valitsematta. Jury pyrki valinnoillaan korkeatasoiseen ja monipuoliseen taiteelliseen kokonaisuuteen, kertoo palkintolautakunnan puheenjohtaja Taina Erävaara. 

Luonnoskilpailun yhteydessä kokeiltiin uutta julkisen taiteen hankintamuotoa yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa. Kilpailun aikana taiteilijoilla oli mahdollisuus keskustella teosideoistaan ja kilpailuehdotuksistaan arkkitehdin kanssa. Tarkoituksena oli tukea taiteilijoita kilpailuehdotuksen laatimisessa.

– Oli hienoa olla mukana kokeilemassa uudenlaista kilpailumallia. Keskustelut taiteilijoiden kanssa nostivat esiin itsellenikin uudenlaisia lähestymiskulmia rakennukseen. Uskon, että etenkin mahdollisuus vierailla työmaalla teosidean kehittelyn aikana oli monelle tärkeä apu päästä luovassa prosessissa eteenpäin, ja saman mahdollisuuden kokisin olevan erityisen hyödyllinen myös tulevaisuuden vastaavissa taidehankinnoissa, Turun Teknologiakiinteistöjen rakennuttajapäällikkö, arkkitehti Anniina Savisalo kuvailee.

Kaikki yhdeksän kilpailuun jätettyä teosehdotusta täyttivät kilpailuohjelmassa asetetut vaatimukset. Palkintolautakunta päätti yksimielisesti, että jaetulle ensimmäiselle sijalle asetetaan Noora Schroderuksen PIQUE-NIQUE, Stig Baumgartnerin Säähavaintoja ja Shoji Katon Kalpa | Kallioperä | Fibroin. 

Lautakunta päätti antaa ehdotuksille Boforiasteikko (Noora Schroderus), Avenir (Hannu Karjalainen), Avoin neuvottelu / Suljettu neuvottelu (Panu Rytkönen), ”Jos katse peittää sen vois” (Jani Ruscica), O.A.O. (Timo Vaittinen) ja Parvi-Gathering (Laura Könönen) kunniamaininnat.

Kukin kahdeksan taiteilijaa saivat luonnospalkkiona 2 500 euroa. Kutsukilpailussa noudatettiin Suomen Taiteilijaseuran kilpailusääntöjä, ja sen järjestämistä on tukenut Taiteen edistämiskeskus. 

Palkitut luonnosehdotukset ja arvostelupöytäkirja ovat nähtävissä KampusART-taideohjelman internetsivuilla osoitteessa kampusart.turkuamk.fi  1.–14.6.2020.

Kuvat: 

Yläkuvassa Shoji Katon teosehdotus Kalpa | Kallioperä | Fibroin.

Alla vasemmalla Noora Schroderuksen teos PIQUE-NIQUE, oikealla esimerkki Stig Baumgartnerin useasta osasta koostuvasta teoksesta Säähavaintoja. Saat kuvat suuremmaksi klikkaamalla.