Verkostoitukaa ja olkaa rohkeita!

TALK – näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen -webinaarissa kuultiin monipuolisesti asiantuntijoiden esityksiä ja ajatuksia tulevasta. Juonnoista ja keskustelun avauksista vastasivat Master School -opiskelijat Sari Honkavaara ja Niina Salovaara. He huolehtivat, että yli 150 kuulijaa saivat vastauksen mieltä askarruttaviin kysymyksiin esityksistä.

– Webinaarin myötä työelämään välittyy erinomainen kuva siitä laajasta kehittämis- ja tutkimustyöstä, jota Master-opiskelijamme tekevät kehittämisprojekteissaan. Se on samalla innostava tilaisuus opintojaan käynnistäville opiskelijoille verkostoitua ja ideoida oman osaamisen kehittämistä opinnäytteensä osalta, iloitsevat koulutusvastaava Anne Rouhelo ja koulutus- ja tutkimuspäällikkö Katja Heikkinen.

”Minulla on visio!”

Näin aloitti Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen aluekoordinaattori Pia Suvivuo esityksensä. Visiolla hän tarkoitti suunnitelmaa siitä, millainen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta olisi.

– Tulevaisuuden sote-keskuksessa toimii monialaisia tiimityömalleja, joissa sosiaali- ja terveysalan integraatio on aidosti toteutunut. Järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat tuottavat palveluja jo nyt, mutta tulevaisuudessa ne ovat entistä vahvempia palvelun tuottajia. Ne ovat nyt myös vahvasti mukana suunnittelussa, Suvivuo kertoo.

Hän jatkaa, että teknologia ja digitaalisuus lisääntyvät vahvasti. Etäpalvelut ja -kuntoutus sekä sähköiset palvelut tulevat nykyisten palvelujen rinnalle. Lähipalvelut voisivat olla liikkuvia palveluja asiakkaan kotona.

– Keskeinen uudistus on hoitotakuun muuttuminen 30 vrk:sta 7 vuorokauteen. Palvelujen piiriin tulee päästä yhdellä yhteydenotolla, jolloin kaikki mahdollinen palvelu tavoitetaan.

– Jalkautuvien ja liikkuvien palvelujen toteutuminen haastaa sote-alan henkilöstön esimerkiksi ilta- ja viikonlopputyön toteutuessa perusterveydenhuollossa. Ammattilaisten välistä työnjakoa tulisikin tarkastella uudelleen ja tämä tulisi huomioida myös koulutuksessa.

Suvivuo toteaa, että muutokset vaikuttavat myös johtamiseen. Tulevaisuudessa tulee johtaa tiedon pohjalta. Tietoa kerätään jo nyt ja jotta saatavuus varmistetaan jatkossakin, tulee kaikki toiminta kirjata järjestelmiin. Asiakkaista saadaan koottua myös alueellista terveystietoa. Näitä tietoja pitäisi saada myös päättäjille toiminnan suunnittelemiseen ja kehittämiseen.

Syöpäpotilaat saivat liikuntaohjeen

Master School -opiskelija Marianne Himberg suunnitteli Tyksiin syöpäpotilaille liikuntaohjeen, joka noudattaa kansainvälisiä syöpää sairastavan liikuntasuosituksia. Suomessa ei ole kansallisesti ollut liikuntaohjeistusta, joten työ tuli tarpeeseen. Tavoitteena oli syöpäpotilaan fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen ja haittojen vähentyminen.

– Tyksissä koulutettiin kaikki syöpäpotilaiden kanssa toimivat liikuntaohjeen käyttöön. Yhtenäinen ohje tehtiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireille. Se löytyy myös Terveyskylän sivustolta Liikunta ja syöpä -oppaana, Himberg mainitsee.

Interventiotutkimukseen otettiin 54–69-vuotiaita solunsalpaajahoitoa saavia potilaita. Heille tehtiin alkumittaus ja viiden viikon ohjatun liikunnan jälkeen tehtiin loppumittaus.

 – Tulosten mukaan jo viiden viikon ohjattu liikunta vaikuttaa positiivisesti potilaiden elämänlaatuun, fatiikin lieventymiseen, mielialaan, emotionaaliseen hyvinvointiin ja toiminnalliseen lihasvoimaan, Himberg toteaa.

Himbergin mentorina toimi syöpäsairaanhoitaja Maijastiina Rekunen. Hän jakoi verkostonsa Himbergin kanssa, toimi tukijana ja asiantuntijana opinnäytetyön tekemisessä. Hän kokee, että työyhteisö saa mentoroinnista paljon.

– Toimimme aidosti moniammatillisesti, jakaen ammattitaitoamme toinen toisillemme luottaen ja toisiltamme oppien. Työskentelemme tasa-arvoisina asiantuntijoina yhteisen päämäärän hyväksi, kehittäen toimintaamme, Rekunen kiittää.

Marianne Himberg:  Syöpäpotilaiden fyysisen aktiivisuuden lisääminen syöpähoitojen aikana

Lasten suun terveydenhuoltoa parannetaan

Lotta Vähäsöyrinki teki suun terveydenhuollon parantamiseksi tutkimuksen Nokian kaupungille. Hän suunnitteli ja toteutti suunterveyskasvatusta viidesluokkalaisille ja arvioida tulokset. Tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jolla voidaan parantaa lasten suunterveyttä sekä lisätä yhteistyötä koulujen ja suun terveydenhuollon välillä.

– Kouluissa suun terveyskasvatus todettiin tarpeelliseksi niin opettajien kuin oppilaidenkin mielestä. Tutkimuksen jälkeen tyttöjen harjaustiheys tihentyi, fluorihammastahnan käyttö lisääntyi ja lasten ruokailutavat muuttuivat säännöllisemmiksi, Vähäsöyrinki kertoi.

Pienelläkin suun terveyskasvatuksella on mahdollista muuttaa lasten suunterveystapoja ja -tottumuksia positiiviseen suuntaan. Palaute oli positiivista opettajien ja oppilaiden kokemuksista suunterveyskasvatusinterventiosta

– Suunterveyskasvatuksen toimintamallia suositeltiin otettavaksi käyttöön suun terveydenhuollon ja koulujen välille. Ohjeet ja toimintamalli on suunniteltu tarkkaan, mutta niitä voi kehittää edelleen, Vähäsöyrinki toteaa.

Ravitsemusterapeutti Hilla Martikainen oli mentorina kannustaja ja tukija työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän on tyytyväinen, että työ tehtiin Nokian kaupungille ja toivoo tämäntyyppisen yhteistyön lisääntyvän. Hän toivoo myös, että toimintamalli otetaan käyttöön Nokian kaupungissa. Oman työn näkökulmasta näkee positiivisena, että lasten ruokailutottumukset muuttuvat säännöllisemmiksi ja ylipaino pienemmäksi.

Lotta Vähäsöyrinki:  Suunterveyskasvatus osaksi normaalia koulupäivää

Omaisneuvonnan toimintatavat koottiin käsikirjaksi

Adonika Ellä teki opinnäytetyönään FinFami rylle omaisneuvonnan käsikirjan. Toimintona omaisneuvonta tarkoittaa yksilöllistä keskusteluapua, jota toteutetaan ympäri Suomea.

– Kehittämisprojekti lähti liikkeelle työntekijöiden tarpeesta koota yhteen omaisneuvontaa koskeva teoria ja hyvät käytännöt sekä luoda yhteiset laatukriteerit työmuodolle.  Oli tiedossa, että myös FinFami – keskusliitolla on tarve kehittää yhteistä laatukäsikirjaa ja koota hyviä käytänteitä yhteen.

Kehittämistoiminta tapahtui moniammatillisessa projektiryhmässä, johon kuului omaisneuvonnan asiantuntijoita Satakunnan, Salon ja Varsinais-Suomen FinFameista. Ohjausryhmä ohjasi, tuki ja seurasi projektin etenemistä.

Ohjekirjan menetelmät juurrutetaan ensi alueellisesti Satakunnassa, Salossa ja Varsinais-Suomessa. Valtakunnallinen juurruttaminen alkaa, kun ohjekirja julkaistaan FinFamin verkkosivuille keväällä 2021.

Toiminnanjohtaja Milla Roos toteaa, että tarve työlle oli, sillä tietoa ei ole koottuna mihinkään. Työtä opitaan tekemällä, jolloin on riski, että omaiset saavat epätasaista palvelua. Kehittämistyössä kerättiin hiljainen tieto ja yhteiset tavat toimia. Tuloksena syntyi hyvä työväline mielenterveystyöhön, mikä levitetään valtakunnallisesti.

Adonika Ellä:  Omaisneuvonnan käsikirja – kehittämisprojekti

Terveyden edistämisen tueksi kehitettiin opiskelijaprofiilit

Iida Salomaan tutkimuksen kohteena olivat ammattiin opiskelevat nuoret. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tuloksista nousee tarve ammattiin opiskelevien nuorten terveyden edistämiselle.

Ammattiin opiskelevat käyttävät enemmän päihteitä lukiolaisiin verrattuna. Heistä noin neljännes kokee terveydentilansa huonoksi tai kohtalaiseksi.

– Tavoitteena kehittämistehtävässä oli hyvinvoinnin edistäminen ja terveydenedistämisen toimintojen juurruttaminen osaksi ammattikoulutoimintaa.

– Nuorten hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tueksi tuotettiin tietoa nuorten voimavaroista.

Tarkoituksena oli kartoittaa ammattiin opiskelevien nuorten voimavaroja ja tehdä heistä profiilit, joita voi hyödyntää jatkossa ammattilaisten työpajatyöskentelyssä. Syntyi profiilityökalu, jonka avulla voidaan ymmärtää nuorten voimavaroja ja sitä kautta hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä.

Opettaja ja mentori Minna Salakari totesi, että työ oli oiva esimerkki osallistavasta ja kohderyhmälähtöisestä lopputyöstä. Tehtävä on vaikuttavaa terveydenedistämistyötä, kun nuoret ovat mukana ja heidän tarinansa otetaan huomioon. Työtä tullaan alueellisesti hyödyntämään, sillä seuraavaksi se viedään lukiolaisille, kartoittamaan eroja lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä.

Iida Salomaa:  Ammattiin opiskelevien nuorten voimavarat

Käyttäkää harjoittelu rohkeaan kokeiluun

Webinaarissa saivat myös alumnit puheenvuoron.  Puhujina olivat Sari Mäkinen Turun AMK:sta, Jaana Viitanen Turun A-klinikalta, Heidi Urjanheimo Turun vankilasta sekä Emmiliina Luostarinen-Lindgren Pihlajalinnasta.

He kertoivat urapoluistaan, joihin YAMK-opinnot olivat vaikuttaneet. Kaikkien kokemus oli, että koulutus lisää asiantuntijuutta ja nostaa ammatillista itsetuntoa.

– Kouluttautuminen auttaa etenemään. YAMK-tutkintoa tarvitaan kehittämis- ja henkilöstötehtäviin eli esimiestehtäviin pääsyssä.

– Olkaa aktiivisia, verkostoitukaa jo opiskeluaikana. Opiskelun jälkeen olkaa valmiina tarttumaan uusiin tehtäviin, he vinkkaavat.

Kehittämistehtävät esiteltiin postereina

Viikon ajan on ollut YAMK-opinnoista valmistuvilta kehittämistöiden hienoja postereita esillä. Niistä on saanut äänestää mieleisensä. Webinaarin lopussa julkistettiin posteriäänestyksen tulos.

Ääniä tuli 76 kpl ja ne jakautuivat niin, että voittoon meni neljä posteriesitystä. Voittajia olivat:

• Alaraudanjoki Minna
• Laine Nina
• Lindegren Johanna
• Mahkonen Mari-Anne

Onnea voittajille!

Voit vielä tutustua postereihin: Kehittämistöiden tulokset esitellään sähköisesti