Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 11.3.2021

Koulutuksella vastataan työelämän vaatimuksiin

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on vastata työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin sekä väestön terveys- ja palvelutarpeisiin.

Sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) koulutusvaihtoehdoista yksi on kliininen asiantuntija. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden urapolulle vaativiin kliinisiin asiantuntijatehtäviin.  

Koulutuksen tuottamassa osaamisessa korostuvat laaja-alaisuus ja siirrettävyys, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Koulutus tukee osaamisen kehittymistä itsenäiseen tehtävänkuvaan, joka sisältää esimerkiksi asiantuntijasairaanhoitajalla asiakkaan holistisen terveydentilan kokonaisarvioinnin ja hoitamisen.

Koulutus tukee osaamisen kehittymistä

Yliopettaja Virpi Sulosaari Turun ammattikorkeakoulusta ja asiantuntija Johanna Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertovat, että kliinisen asiantuntijan (YAMK) koulutus vahvistaa jo olemassa olevaa kliinistä erityisosaamista sekä hoidon ja hoitotyön kehittämisosaamista. Laajavastuiseen kliinisen asiantuntijan tehtävään terveydenhuollossa liittyy usein

  • välittömään kliiniseen työhön liittyviä tehtäviä (konsultointi, koordinointi, itsenäinen vastaanotto) 
  • asiantuntijuuden johtamista (henkilöstön osaamisen kehittäminen, tiimijohtajuus) 
  • hoidon kehittämistä. 

Laajavastuisen asiantuntijasairaanhoitajan osaamisessa painottuvat kliinisen hoitotyön asiantuntijuus, systemaattinen ja suunnitelmallinen työskentely sekä ihmislähtöisen hoitotyön kehittäminen. Tehtävät edellyttävät vaativan tason kliinistä arviointiosaamista sekä kykyä tehdä itsenäisiä näyttöön perustuvia päätöksiä, kun valitaan paras mahdollinen hoito asiakkaalle ja huomioidaan läheiset. Myös terveyden edistäminen ja konsultointiosaaminen korostuvat.

Tehtävänkuva on laajempi ja vastuullisempi 

Kliininen asiantuntija (YAMK) -koulutus soveltuu terveysalataustaisille, erityisesti jo aikaisemmin osaamistaan esimerkiksi erikoistumiskoulutuksessa kehittäneille.  Erikoistumiskoulutus ei ole kuitenkaan edellytys opinnoille. Toisin kuin erikoistumiskoulutus, on se tutkintoon johtava koulutus, mikä antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto (Asetus 426/2005).

Koulutuksen osaamistavoitteet perustuvat kansainvälisen laajavastuisen asiantuntijan (Nurse Practitioner NP, Advanced Practice Nurse APN, Advanced Clinical Practitioner ACP) koulutuksen osaamistavoitteisiin ja kansalliseen kliinisen asiantuntijakoulutuksen osaamiskuvaukseen. 

– Koulutus ei painotu johtamiseen tai lähijohdon työhön. Toki osallistuja voi omilla valinnoillaan samaan aikaan suorittaa lähijohdon tehtäviin valmentavia opintoja. Koulutuksen taustalla on ajatus siitä, että laajan ja syvällisen hoidon ja hoitotyön osaamista hyödynnetään yhä jatkossakin, mutta tehtävänkuva laajenee ja muuttuu vastuullisemmaksi, painottavat Sulosaari ja Heikkilä.

Koulutus noudattaa European Qualification Framework (EQF:n) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (FiNQF) osaamiskuvauksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7. Siinä opintojen tavoitteena on antaa työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset sekä tarvittavat teoreettiset tiedot alan vaativissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten.

Koulutuksesta urapolulle

Ylemmän korkeakoulututkinnon kautta uralla eteneminen on aikaisemmin tarkoittanut usein siirtymistä pois välittömästä kliinisestä hoitotyöstä. Kuitenkin 2000-luvun alusta on esimerkiksi sairaanhoitajille ollut tarjolla enenevästi erilaisia kliinisiä urapolkuja. 

– Sairaanhoitopiireillä on olemassa erilaisia uramalleja, kuten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin AURA-malli tai Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kliinisen hoitotyön uramalli ja asiantuntijarakenne. Kouluttautuminen itsessään ei takaa uutta tehtävää, mutta antaa valmiuksia sekä tukee kliinisellä urapolulla etenemistä, toteavat Sulosaari ja Heikkilä.