Baltic Loop kartoitti Itämeren alueen liikenneväylien pullonkauloja

Teksti: Mari Loikkanen 
Kuva: Martti Komulainen

Kiemuraiset tiet rampeille, teollisuusalueiden sijainti syrjässä isoihin väyliin nähden ja satunnaiset tekijät, kuten onnettomuudet ja tietyöt, hidastavat rahtiliikenteen sujuvuutta. 

Kesällä päättynyt Baltic Loop -hanke kartoitti Itämeren alueen kolmen eri itä-länsisuuntaisen liikennekäytävän pullonkauloja. Suomen osalta keskityttiin rekoilla ajettavaan rahtiliikenteeseen E18-väylällä. 

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten liikennettä voitaisiin sujuvoittaa. 

- Sen lisäksi läpivalaisevana teemana oli, miten voitaisiin kehittää vuoropuhelua viranomaisten ja väylien käyttäjien välillä. Havaitsimme hankkeessa, että erityisesti rahtiliikenteen tarpeita tulisi huomioida entistä paremmin liikenne- ja tiesuunnittelussa, sanoo projektipäällikkö ja erityisasiantuntija Jari Hietaranta Turun AMK:sta. 

Baltic Loop -hankkeen projektipäällikkö Jari Hietaranta

Kansainvälistä ja laajaa hanketta koordinoi Turun AMK. Turun AMK ja hankepartneri Åbo Akademi keskittyivät erityisesti pohjoisen liikennekäytävän tarkasteluun.  Pohjoinen käytävä kulkee Norjan rajalta Örebron ja Tukholman kautta jatkuen lautoilla Turkuun ja siitä edelleen Helsinkiin ja Vaalimaalle päättyen Venäjän rajalle.  

- Meillä Suomessa oli erikoisuutena, että pyrimme löytämään rahtiliikenteen nopeuttamisratkaisuja kohtuullisen uudella ja innovatiivisella tavalla: menimme rahtiterminaalin sisälle miettimään, miten nopeuttaa rahdin kulkua. Seurasimme gps-paikantimien avulla rahdin liikkumista terminaalissa, tapahtuuko virhesiirtoja ja kuinka kauan tavara siellä viipyy, Hietaranta kertoo. 

Tämän toimintatavan avulla löydettiin terminaalin sisällä olevia hidasteita, ja sen pohjalta mietittiin ratkaisuehdotuksia ajan säästämiseen. 

Omakohtaisia havaintoja E18-tiellä 

Hankkeessa maantielle hypättiin konkreettisesti. Syksyllä 2020 Turun AMK:n logistiikan opiskelijat ajoivat rekalla Turun ja Naantalin satamasta kolme kertaa Vaalimaalle ja takaisin. Samalla he tekivät omakohtaisia havaintoja siitä, missä aikaa tuhraantuu. 

- Taukopaikoilla he haastattelivat kuljettajia, kuinka rahtiliikennettä voisi parantaa tai tehostaa. Saimme hyviä vastauksia. Osa ongelmista on väliaikaisia, esimerkiksi liittyen tietöihin, onnettomuuksiin ja ruuhkiin, mutta on paljon parantamista erilaisten liittymien ja liikennevalojen yhdistelmissä, jotka ovat isojen rekkojen kannalta ongelmallisia. 

Esimerkiksi Salon Meriniityn teollisuusalueen ja E18-väylän väliin jää koko Salon keskusta, jonka läpi ajaminen vie aikaa. Myös Lohjan Kirkniemen teollisuusalue on monen mutkan ja hitaan etenemisen keskellä.  

Hietaranta kertoo, että E18-väylän hidasteita ynnättiin ja sen pohjalta tehtiin teoreettinen laskelma yhdelle rekkatyypille. Laskelmasta selviää, kuinka paljon polttoainetta voitaisiin säästää ja kuinka paljon matka-aika nopeutuisi, jos näitä hidasteita ei olisi. Lopputuloksena olisi huomattava säästö sekä polttoaineessa että hiilidioksidipäästöissä. 

- Jos rahtiliikennettä suunniteltaisiin, voisimme päästä huomattavasti ilmastoystävällisempään lopputulokseen. 

Hidasteiden vaikutus yllätti 

Kuljettajat nostivat esiin myös levähdyspaikat, joita ei ole suunniteltu raskaan liikenteen tarpeisiin kovinkaan hyvin. Tulevaisuudessa tähän tullee muutos, sillä EU:ssa on valmisteilla lainsäädäntö, joka asettaa vaatimuksia rekkaliikenteen levähdyspaikoille ja kuljettajille tarjotuille palveluille. 

Kaiken kaikkiaan erilaiset hidasteet aina liikenneympyröistä tietöihin aiheuttavat yllättävän paljon lisäaikaa rahdin kulkuun. Kun se kerrataan E18-tiellä kulkevan rekkaliikenteen määrään, lopputuloksena on Hietarannan mukaan melkoinen ajallinen ekstralataus, joka yllätti hänetkin. Pienelläkin ajallisella säästöllä on suuri merkitys rahdin kannalta, hän muistuttaa. 

- Tulosten pääviesti on, että maantieliikenteen järjestelmäsuunnittelu tehdään paljonkin matkustajaliikenteen ehdoilla. Eri toimijoiden välillä tulisi käydä vuoropuhelua, kuinka huomioida rahtiliikenteen tarpeita suunnitellessa käytännön teknisiä ratkaisuja maantien väylästölle. 

Hankkeessa havaittiin myös, että on olemassa runsaasti ohjelmistotekniikkaa, jota ei vielä täydellä volyymillä hyödynnetä palvelemaan kuljettajia. Yksi tällainen ohjelmistoratkaisu on jo kehitteillä ja kokeilukäytössä. Siinä rahtikuljettajat voivat tarkistaa sataman kapasiteettitilanteen rekkojen kannalta, eli tarkistaa odottamisajat ja sen, milloin satamaan kannattaa saapua, jotta rekka mahtuu lauttaan. 

Baltic Loop -hanketta rahoitti Central Baltic Program, ja sen kokonaisrahoitus oli 1,9 miljoonaa euroa. Pohjoisen liikennekäytävän lisäksi hankkeessa tutkittiin Ruotsista Viron kautta kulkevaa liikennekäytävää sekä Ruotsista Latvian kautta kulkevaa liikennekäytävää.