Opiskelija-assistentin pesti syvensi Jerome Tornikosken osaamista ja auttoi löytämään opinnäytetyön aiheen
Kun kesällä tekee työtä, jossa pääsee saaristoon ja lennättämään dronea, voi siitä harvemmin valittaa. Tällaiset asiat ovat osa opiskelija-assistentti Jerome Tornikosken työnkuvaa.
Teksti ja kuvat: Veera Laaksonen
Tornikoski aloitti opintonsa Turun AMK:n energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa syksyllä 2018. Kiinnostuksen alaa kohtaan hänellä herätti aikaisemmat opinnot kalatalouden puolelta.
– Hakemispäätökseen vaikutti myös oma mielenkiintoni luontoa ja ympäristöä kohtaan. Olen myös asunut pitkälti metsän keskellä koko elämäni, Tornikoski naurahtaa.
Omanlainen opintopolku
Opinnoista Tornikoski on pitänyt. Syksyllä alkaa opintojen neljäs ja viimeinen vuosi, ja itseä kiinnostava opintosuuntaus on löytynyt vesi- ja ympäristötekniikan puolelta.
– Vesipuolella ei tosin ole oikein matemaattisia opintoja, joten olen nappaillut niitä energiapuolen kursseista. Mukavaa, että saa väillä harjoittaa myös laskupäätä.
Vesi- ja ympäristötekniikan opintojen keskeisimpiä aihepiirejä ovat vesien puhdistus, vesilaitokset, hulevesien hallinta, vesiensuojelun suunnittelu sekä vesistömittauksiin ja -seurantaan liittyvät kokonaisuudet.
Tornikosken mielestä kiinnostavimmaksi aiheeksi opinnoissa on noussut 3D-mallinnus ja -piirtäminen. Omasta halustaan Tornikoski nappasi opintoja myös kemianteollisuuden puolelta.
– Hulevesien suunnitteluun liittyvät asiat ovat olleet niin ikään mielenkiintoisia, josta kuuluu kiitos mukavalle työryhmälle.
Perinteinen opintopolku ei siis ole, mutta Tornikoski pitää siitä, että opinnoista voi muokata juuri omannäköisensä.
Alaan syventymistä hankkeiden kautta
Opintoja on mahdollista syventää työskentelemällä Turun AMK:n tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Toukokuussa Tornikoskelle avautui mahdollisuus tutkimus- ja hanketyölle opiskelija-assistentin pestin kautta.
– Viime syksynä osallistuin ruokopajaan, jossa tehtiin järviruokoaiheisia projekteja. Kun projektit loppuivat tämän vuoden helmikuussa, sain jatkaa harjoittelijana ja edelleen opiskelija-assistenttina.
Hän pääsee työskentelemään laajasti erilaisissa alansa tutkimushankkeissa.
Tyypillistä opiskelija-assistentin päivää ei Tornikosken mukaan voi määritellä, vaan työt ovat todella hankeriippuvaisia. Suurin osa päivistä kuluu tietokoneen ääressä muun muassa maa- ja vesialueiden käytön lupa-asioita hoidellen.
Satunnaisesti työhön kuuluu myös kenttäpäiviä, jotka ovat olleet mielekkäitä.
– Tänä kesänä olen ollut mukana puhdistamassa ja tarkkailemassa sinilevämittauksessa käytettäviä antureiden linssejä, minkä lisäksi olen päässyt lennättämään dronea osana järviruokohanketta.
Järviruokohankkeessa Tornikoski kuvasi dronella Piikkiönlahtea. Työn tarkoituksena oli laatia dronekuvista kuvakartta, jota vertailemalla oikeisiin karttoihin selviää ajankohtainen järviruokokasvuston määrä ja pinta-ala.
– Nykyisistä vapaasti saatavilla olevissa ilmakuvissa on ongelmana vuodenaika, jonka vuoksi järviruokokasvustot eivät ole suurimmillaan, hän kertoo.
Tornikosken mukaan ajantasaisten dronekuvien ja ruo’on koeleikkausten yhdistelmällä voisi tehdä biomassa-arvioita alueitten ruokomassoista. Ruovikoiden keruu poistaa ravinteita vesistöistä ja samalla vähennetään kasvihuonekaasujen, kuten metaanin pääsyä ilmakehään, jota ruovikosta vapautuu vanhan kasvuston mädäntyessä.
Valmistuminen häämöttää
Päällimmäisenä Tornikoskella on assistentin pestistä jäänyt käteen mahdollisuudet päästä syventymään erilaisiin AMK:n hankkeisiin. Työ on mahdollistanut pitkäjänteisemmän osallistumisen hankkeisiin kuin normaali työharjoittelu.
– Esimerkiksi paikkatietosovelluksen kanssa värkkääminen on ollut minulle uutta ja olen sitä puolta päässyt itsessäni kehittämään. Myös pinta-ala-arviot, dronen lennätys ja vesialueiden luvitusasiat ovat tuoneet täysin uutta kokemusta. Toki olen päässyt myös verkostoitumaan erilaisten yritysten kanssa.
Näillä näkymin Tornikosken opiskelija-assistentin pesti päättyy joulukuussa. Syksyllä tähtäimessä on kirjoittaa myös opinnäytetyö. Aiheen hän on saanut järviruokohankkeesta.
– Tutkin, miten järviruoko käyttäytyy biohiilenä ja kuinka ruoko soveltuu hiilikompensaatioon, Tornikoski avaa aihettaan.
Opiskeluaikaa hänellä on kevään 2022 loppuun, mutta tarkoituksena on valmistua jo tulevaksi jouluksi. Muuten tulevaisuus on vielä auki – kunhan opintoja vastaava työ löytyisi.