Yliopettaja Harry Edelman alleviivaa kestävää rakentamista – ”Nyt täytyy miettiä, miten tulevaisuuden kaupungit tulee rakentaa”

Edelman on nähnyt uransa aikana rakennusteollisuuden kehitystä monesta vinkkelistä. Hän on koulutukseltaan tekniikan tohtori, minkä lisäksi taskusta löytyy myös arkkitehdin paperit. Oman yrityksensä, Edelman Group Oy:n, hän perusti urbaania kaupunkirakentamista käsittelevän väitöskirjansa pohjalta. Viime vuodet Edelman on luonut uraa Tampereen yliopiston kestävän rakentamisen professorina.

– Työskentelin yrityspuolella pääasiassa vuoteen 2013 asti, kunnes siirryin Tampereen yliopistoon kestävän rakentamisen professoriksi. Tätä tein vuoteen 2018, minkä jälkeen olen vetänyt siellä lähinnä tutkimusryhmäjuttuja, hän kertoo.

Tavoitteena tutkimustyön syventäminen

Turun ammattikorkeakoulussa Edelmanin työ kohdistuu lähinnä TKI-työhön, tarkemmin digitaalisten kaksosten tutkimiseen sekä ilmasta kerättävän datan hyödyntämiseen. Näitä asioita tutkitaan hulevesien näkökulmasta Turun AMK:ssa muun muassa ISMO-projektissa . 

– Laajemmin minua kiinnostaa ilmasta kerättävän datan hyödyntäminen ja drone-palveluiden autonomisuus. Nämä elementit mahdollistaisivat uudenlaisia, kestäviä palveluita kaupunkeihin, jossa käyttäjien ei tarvitsisi omistaa tai edes osata käyttää dronea. Rakennetun ympäristön lisäksi esimerkiksi meriteollisuus voisi hyötyä autonomisista drone-ratkaisuista laivoilla, telakoilla ja satamissa.

Edelman on tutkinut viime aikoina paljon myös sensoripohjaisia kameraratkaisuja, joiden avulla voitaisiin kerätä dataa rakentamisen suunnitteluanalyysin tueksi. 

– Tampereella opiskelijat ovat esimerkiksi analysoineet Hämeenkadun liikennettä ja sen pohjalta tehneet käveltävää ympäristöä tukevia ratkaisuja, kuten ympäristösuunnittelua ja katujen vehreyttämiseen liittyviä asioita. 

Edelmanin mukaan samaa sensoritekniikkaan pohjautuvaa datankäyttöä voidaan hyödyntää myös energiassa. Sensoritekniikan avulla tunnistetaan tilan käyttöä, minkä pohjalta voitaisiin säädellä tilan lämmitystä ja jäähdyttämistä. Tutkijan mukaan tätä on pilotoitu ja sillä on saavutettu jopa 20 prosentin säästöt huoneistokohtaisella sensoroinnilla. 
Idean kaupallistamisessa Edelman näkee kuitenkin haasteita. 

– Kyseisen ratkaisun tulisi kaupallistamisen näkökulmasta toteutua esimerkiksi taloyhtiöissä kaikissa huoneistoissa, jotta ratkaisu skaalautuisi paremmin. Sensoripohjaiset ratkaisut toimisivat parhaiten esimerkiksi turvajärjestelmän osana, jolloin jo olemassa oleville sensoreille saataisiin lisäkäyttöä. Näin saataisiin prosessiin myös kestävyysnäkökulmaa, sillä ylimääräisten sensoreiden rakentaminen ei ole järkevää, Edelman selventää. 

Tällä haavaa Edelmanin työ ei sisällä opetustehtäviä. TKI-työltä hän kuitenkin odottaa monialaista yhteistyötä ja sitä, että digitaalisten kaksosten tutkimusta sekä datankeruuta pystyttäisiin kehittämään eteenpäin. 

”Ratkaisuja pitää kehittää yhdessä”

Pitkään rakennusalalla erilaisissa tehtävissä toimineena Edelman tunnistaa alan ajankohtaisia teemoja. Esiin nousevat etenkin koko alaa läpileikkaava kestävä rakentaminen sekä luontopohjaiset rakentamisratkaisut. 

– Rakennusala on vanha ja konservatiivinen teollisuudenala. Muutossyklit ovat yleensä hitaampia kuin muualla. Muutostarve ja paine ovat kuitenkin suuria, sillä nyt täytyy miettiä, miten tulevaisuuden kaupungit tulee rakentaa. 

Edelmanin mukaan rakennusmateriaaleista lähtien alalla tulisi miettiä, miten kaikki rakentamisen vaiheet tukevat hyvää elämää kaupungeissa ja miten luontopohjaisuus sitä edistää. 

Hän allekirjoittaa rakennusalalla vallitsevan työvoimapulan. 

– Kilpailu hyvistä tekijöistä lisääntyy. Kiinteistö- ja rakennusalan vetovoimaisuudesta on pidettävä huolta, sillä toimialalla on isot vaikutukset talouteen ja hyvinvointiin. Uusia innovatiivisia ja alaa eteenpäin vieviä hahmoja tarvitaan, hän korostaa. 

Sekä alan vetovoimaisuutta että työvoimapulaa voitaisiin parantaa Edelmanin mukaan monialaisuutta lisäämällä. 

– Monet historialliset uudistukset ovat tulleet rakennusteollisuuden ulkopuolelta, kuten materiaaliteollisuudesta. Ratkaisuja pitää kehittää yhdessä. Se, mistä materiaaleista tulevaisuudessa rakennetaan ei ole vain arkkitehtien tai rakennusinsinöörien käsissä tai heistä kiinni. 

Edelman uskoo ratkaisujen löytyvän esimerkiksi kiertotaloudesta ja materiaalien uusiokäytöstä, mutta myöntää sen olevan vaikeaa. Huomioon tulee ottaa materiaalien laatu, standardit, yhdenmukaisuus, logistiikka, tarve sekä suunnittelu. Kun nämä ynnätään yhteen turvallisuuden, talouden ja esteettisyyden kanssa, tulee toteutuksesta vielä haastavampaa.

– Asian laajuuden vuoksi ratkaisut vaativat monialaista osaamista. Se vaatii myös ennakkoluulottomuutta, jotta teollisuuden sivuvirtojen tai biopohjaisten materiaalien käyttöä voitaisiin lisätä. Esimerkiksi betonielementtien uudelleenkäyttö ei ole helppo tehtävä, Edelman painottaa.

Tavoitteita tulevaisuuteen

Vaikka Edelman on ehtinyt urallaan tehdä jo paljon, on hänellä edelleen tavoitteita tulevaisuuteen. Etenkin uusien ratkaisujen käytännön sovellettavuus on aihe, johon hän tahtoisi perehtyä tulevaisuudessa. 

– Tällä hetkellä olen kuitenkin tyytyväinen siihen, missä olen. Se on paljon kiinni työn sisällöstä.

Pesti Turun AMK:lla jatkuu toistaiseksi tutkimuksen parissa. 

– Katsotaan, miten puolin ja toisin kiinnostusta riittää. Toiveissani on saada hyödyllisiä ja mielenkiintoisia juttuja liikkeelle, Edelman summaa.