Töissä meillä: Tiedon jakaminen motivoi – Käsityövaikuttaja Heidi Salokangas opettaa laadunhallintaa Turun AMK:ssa

Teksti ja kuva: Siiri Welling 

Sosiaalisessa mediassa Heidi Salokangas tunnetaan ennen kaikkea käsityövaikuttajana. Hän on useamman vuoden työstänyt blogiaan Kaavoihin kangistumatta ja jakanut siellä käsityö- ja ompelutietouttaan. Blogi syntyi halusta opetella ompelutaitoja, etsiä tietoa ja jakaa sitä muille käsityöihmisille.  

– Olen analyyttinen ihminen, ja pyrin ratkaisemaan ongelmia tiedon avulla. Näin myös ompeluharrastuskin osittain syntyi. Olen niitä ihmisiä, jotka ottavat kirjan käteen ja opettelevat, sanoo Salokangas.  

Sama intohimo oppia uusia asioita toistui hänen nuoruudessaan. Teinivuosinaan Salokangas ratsasti paljon hevosilla ja etsi tietoa hevosten hoitamisesta.  

Mutta käsityöt ja hevoset eivät ole syy siihen, että Salokangas on vastikään aloittanut lehtorin työt Turun ammattikorkeakoulussa: Hänellä on pitkä työkokemus laadunhallinnan parissa.  

– Oikeastaan voisi sanoa, että minut tunnetaan kolmesta eri asiasta: käsityöihmiset tuntevat minut blogistani, kotipaikkakuntani Itä-Suomessa tietää hevostaustastani, mutta ammattikenttä osaa yhdistää minut laadunhallintaan, nauraa Salokangas.  

Monipuolinen ura  

Salokankaan ura laadunhallinnassa alkoi jo 2000-luvun taiteessa. Tuolloin hän opiskeli insinöörin tutkintoa Vaasan ammattikorkeakoulussa pääaineenaan tietoliikenne ja elektroniikka. Koulutuksen yhtenä osa-alueena oli lyhyt kurssi laadunhallinnasta. Kurssi oli mielenkiintoinen. Pian valmistumisensa jälkeen Salokangas pääsi töihin Itä-Suomeen silloiselle Perloksen tehtaalle laatuinsinööriksi.  

– Sillä tiellä olin oikeastaan seuraavat viisitoista vuotta. Yrityksen nimi muuttui välissä. Aluksi olin tuotannon puolella laatuinsinöörinä, mutta myöhemmin siirryin tuotekehityspuolelle. Vuosien aikana tiimi kasvoi niin, että lopulta meitä oli kymmenkunta laadunammattilaista auttamassa siellä projektipäälliköitä, sanoo Salokangas.  

Kolmentoista vuoden työuran jälkeen Salokangas halusi saavuttaa enemmän. Hollannissa suoritetun työkomennuksen jälkeen Salokangas hakeutui opiskelemaan diplomi-insinööriksi LUTiin. Hänen pääaineensa oli yrittäjyys ja sivuaineena tulevaisuuden tutkimuksen opinnot Turusta. Matkoilla Turkuun syttyi rakkaus Turkua kohtaan.  

Lappeenrannan vuosien aikana suoritin opintovapaalla myös ompelijakisällin opinnot Joensuussa. Eli käytännössä Joensuusta juoksin alkuviikot Lappeenrantaan ja loppuviikot Kuopioon. Turkuunkin matkustimme välillä.  

Hetken aikaa opintovapaan jälkeen Salokangas ehti työskennellä koulutussektorilla Joensuun ammattikoulussa, mutta päätyi pian takaisin laadunhallinnan pariin yrityskentälle. Tällä kertaa hän oli vastuussa parhaillaan kolmen eri tehtaan laadunhallinnasta Pietarissa, Roskildessa ja Joensuussa. Viimeisellä työkomennuksellaan Roskildessa hän kuuli sattumalta Turun ammattikorkeakoulun avoinna olevasta paikasta.  

– Työ kuulosti mielenkiintoiselta. Lisäksi Roskilden työkomennuksen jälkeen tuntui siltä, että olisi aika ottaa seuraava urahyppy eteenpäin ja lisätä asiantuntijuutta. Kunhan saan perusopetuksen rullaamaan, olisi mukavaa lähteä tutkimaan laadunhallintaa laajemmin, sanoo Salokangas.  

Laadunhallinta voisi olla merkittävämpikin yhteistyökumppani 

Laadunhallinta on Salokankaan mukaan hyvin monipuolista. Lääketeollisuudessa se on hyvinkin tarkkaa, sillä laadunhallinnasta vastaava esimies on vastuussa siitä, että tehtaalta tuleva tavara on laadukasta ja turvallisia kuluttajien käyttää.  

Toimenkuvaan voi kuulua yleislaadunhallintajärjestelmien ylläpitoa ja prosessien kehittämistä, kuten vaikkapa reklamaatioprosessin kehittämistä ja seurantaa. Lisäksi siihen kuuluu raportointia ja tunnuslukujen keräämistä, laatukouluttamista ja myynnin ja markkinoinnin tukemista.  

– Työnkuva on siis hyvin monipuolinen. Jos jotain ei tiedetä, sitä yleensä tullaan kysymään laatuosastolta. Yhdessäkin työpaikassa hajosi kesällä kylmiö, ja silloin minulta tultiin kysymään neuvoa, nauraa Salokangas.  

Laadunhallinta on toki muuttunut vuosien saatossa paljon. Vuosituhannen alussa se on saattanut olla kuivahkoa papereiden pyörittelyä ja dokumentointia, mutta nykyään laadunhallinta on joustavampaa ja kehittävämpää.  

– Uudempi ajatus on, että laadunhallinta olisi strategisempi kumppani yritykselle. Tietysti laadunhallinnan täytyy vaikkapa lääketeollisuudessa pitää huolta laboratorioista ja testien tekemisestä ja näin edelleen, mutta hyvä laadunhallinta voi auttaa myös yritystä miettimään tulevaisuuden suuntia.  

Pitkän laadunhallinnan työkokemuksen jälkeen Salokangas haluaa ennen kaikkea auttaa tulevia laadunhallinnan ammattilaisia keräämällään tiedolla ja toisaalta myös parantaa omaa tietämystään laadunhallinnasta. Turun AMK:n TKI-toiminta kuulostaa hänestä houkuttelevalta, ja mielessä pyörii ajatus väitöskirjan kirjoittaminen.  

– Se, että voi etsiä ja löytää lisää tietoa, jota voi jakaa muille, motivoi minua valtavasti, sanoo Salokangas.