YAMK-tutkinnon voi suorittaa myös tutkimusryhmässä: Kirsi Merilä haki pedagogisia ja ohjaukseen liittyviä valmiuksia YAMK-opinnoista

Teksti: Martti Komulainen

– Olen aina opiskellut jotain. Rakennusinsinöörin tutkinnon jälkeen muun muassa CAD-suunnittelua ja viestintää. Ammatillisen opettajan ja ammatillisen erityisopettajan pedagogiset opinnot sekä erityispedagogiikan aineopinnot ja nepsy-valmentajan opinnot on myös suoritettu, kuvaa Salon Seudun ammattiopistossa erityisopettajana työskentelevä Kirsi Merilä opintopolkujaan.

Siihen jatkoksi sopivat hyvin insinööri-YAMK -opinnot suoritettuna hieman epätavallisesti Käytäntölähtöinen pedagogiikka -tutkimusryhmässä ja käsittäen tutkimusaiheen opiskelijoiden itseohjautuvuudesta. 

Talonrakennuksen opettajana aloittanut Kirsi Merilä on pikku hiljaa suuntautunut yhä enemmän erityisopetukseen.

– YAMK-opinnot nimenomaan tässä tutkimusryhmässä ja ” Vertaisohjauksesta voimaa ” -projektissa avasi uusia näkökulmia opiskelijoiden itseohjautuvuuteen.

Tutkimusryhmässä opiskelu kysyy oma-aloitteisuutta

Osin keskellä koronaa suoritetut opinnot tuntuivat välillä hieman yksinäisiltä. Muutoinkin opiskelu tutkimusryhmässä kysyy kykyä itsenäiseen työskentelyyn kun muita vastaavaa tutkintoa suorittavia ei välttämättä ole ympärillä.

– Itsenäinen ja omatahtinen työskentely sopi minulle hyvin. On hienoa, että opinnot voi suorittaa myös näin, ja ohjausta ja tukea opintoihin oli saatavilla kuitenkin koko ajan asiantuntevilta ohjaajilta.

Töiden ohessa opiskelu loppuvaiheessa osoittautui sen verran työlääksi että Kirsi Merilä piti opintovapaata muutaman kuukauden.

Muutamia pakollisia kursseja lukuun ottamatta opinnot suoritettiin projektityöskentelynä ”Vertaisohjauksesta voimaa” -projektissa. 

Itseohjautuvuus korostunut korona-aikana

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Vertaisohjauksesta voimaa -projektissa etsittiin keinoja edistää opiskelijoiden itseohjautuvuutta etenkin projektimaisissa verkko-oppimisympäristöissä sekä menetelmiä vertaistuen ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Pontimena kaikkeen tähän oli muun muassa korona-aika, jolloin itseohjautuvuuden tarpeet korostuivat.

– Ammattioppilaitoksessa erityisopettajana työskentelen erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden parissa. Projektin yhteydessä ja nykyiseen työhöni liittyen pohdin miten oppijat, joilla on erilaisia oppimisen hidasteita, pitäisi ottaa huomioon vertaistuessa ja vertaistukihenkilöiden koulutuksessa, myös enemmän tai vähemmän vakiintuneissa verkko-oppimisympäristöissä, Kirsi Merilä tiivistää.

–Erityisen tuen tarve on lisäänyt koronan myötä. On tärkeää, että korkeakoululla on taitoa ja resurssit niiden opiskelijoiden tunnistamiseen ja tukemiseen, joilla opinnot ovat viivästyneet tai keskeytyneet pandemian aikana.

– Virtuaalisen yhteishengen luomiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Kun tiimissä vallitsee luottamuksen ilmapiiri, ihmiset kokevat psykologista turvallisuutta, se taas edistää tehtävissä onnistumista.

Kirsi Merilä visioi tulevaisuuden korkeakoulusta, jossa opiskelukyvyn kokonaisvaltainen tukeminen on hyvän oppimisen oleellinen edellytys.  Se tarkoittaa muun muassa sitä että tuetaan erilaisia oppijoita ja edistetään yksilöllistä oppimista. 

Lue lisää:
Merilä Kirsi 2022: Itseohjautuvuus korkeakoulutuksen kontekstissa : menetelmänä vertaisohjaus. Opinnäytetyö (YAMK), insinööri (ylempi AMK), tekniikka.

Kirsi Merilä ja Tarja Åberg 2021: Voiko vertaisohjaus olla opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin tuki?. Talk 13.12.2021