Koulussa melu voi nousta häiritseväksi - ratkaisuna hyvä akustinen suunnittelu

Tutkimus tehtiin Loimaan keskuskoulussa, jossa tutkittavana oli kaksi luokkahuonetta: normiluokka ja testiluokka. Normiluokassa oli katto kokonaan ääntä vaimentava ja luokka täytti suomalaiset akustiikkamääräykset. Testiluokassa oli äänenvaimennusmateriaalia normiluokkaa enemmän. 

Tutkimuksessa tehtiin kyselyt molempien luokkien oppilaille. Kyselytulosten mukaan kanssaoppilaiden puhe oli häiritsevin äänen lähde. Erot testi- ja normiluokkien välillä olivat kuitenkin huomattavat, testiluokan eduksi.

–Testiluokalla vain 15 % koki muiden oppilaiden puheen häiritseväksi, kun normiluokalla sen koki häiritseväksi 65 % oppilaista. Myös yleinen äänen häiritsevyys oli testiluokassa vähäisempää kuin normiluokassa, kertoo psykologian erikoistutkija Jenni Radun Turun AMK:n rakennetun ympäristön tutkimusryhmästä. 

Alun perin idea testiluokan tekemiseen lähti muutamilta keskuskoulun opettajilta. He halusivat kokeilla, miten runsaampi äänenvaimennus vaikuttaa oppilaisiin. Lisä-äänenvaimennus toteutettiin mm. kokolattiamatolla, seinälle sijoitetuilla äänenvaimennuslevyillä, ääntä imevillä verhoilla ja pehmeillä kalusteilla. 

–Näillä keinoilla saatiin tapettua huonekaiku käytännössä kokonaan, Radun jatkaa.

Toiminnanaikaisen äänitasoseurannan perusteella testiluokassa äänitaso olikin useita desibelejä alhaisempi kuin normiluokassa erityisesti toiminnallisen opetuksen aikana. Äänenvaimennusmateriaalien äänenvaimennuskyky ei laskelmien mukaan yksinään selitä havaittua äänitason laskua. Luultavasti akustiikkaratkaisujen ja hiljaisten kalusteiden luoma rauhallinen tunnelma vaikutti myös oppilaiden käytökseen: testiluokassa ei tarvitse käyttää niin voimakasta puheääntä kuin normiluokassa tullakseen kuulluksi, eikä toiminnasta lähde yhtä paljon ylimääräistä ääntä. Kalusteet oli valittu siten, että toiminnankaan aikana niistä ei lähde kovaa ääntä. Katsomme äänitason laskun johtuvan erityisesti oppilaiden ja opettajan toiminnan muutoksesta, jota akustinen suunnittelu ja hiljaiset kalusteet edesauttavat. 

–Tutkimustuloksia aiotaan ilman muuta hyödyntää tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehittämisessä, koska testiluokkaan tehty lisäinvestointi on rakennuksen elinkaareen aikaisiin kokonaiskustannuksiin suhteutettuna lähes mitätön, korostaa Jenni Radun. 

–Oppimisympäristöihin satsaaminen testiluokan kaltaisilla keinoilla vähentää melun häiritsevyyttä ja tekee opetussuunnitelman mukaisesta toiminnallisesta opetuksesta miellyttävämpää., selventää kasvatustieteen professori Marjaana Veermans Turun yliopistosta. 

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Facilities -tiedelehdessä. Se on vapaasti ladattavissa osoitteesta https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/F-03-2022-0036/full/html