Opiskelijalta opiskelijalle: Vipit varmistavat, ettei kukaan jää yksin

VIP tulee sanoista Välittämisen IlmaPiiri. Turun AMK:ssa kehitetty VIP-toiminta tähtää siihen, että jokaisessa opiskeluryhmässä olisi vähintään yksi tai kaksi luotto-opiskelijaa. Vippien tehtävänä on toimia tärkeänä linkkinä opiskelijaryhmän, opettajatuutorin ja opinto-ohjaajan välillä. 

–Me otetaan herkästi yhtyettä, jos vaikuttaa siltä, että joku on putoamassa porukasta. Kysytään, että miten menee ja voisiko tilanteessa jotenkin auttaa, kertoo Nikolas Björklöf. 

Toimintaan kuuluu olennaisena osana VIP-koulutus, jossa käydään läpi VIP-opiskelijoiden tehtäviä ja erilaisia tilanteita. 

–Me emme ole mielenterveysasioiden asiantuntijoita, eikä meidän ole tarkoituskaan ratkoa esimerkiksi haastavia kiusaamistilanteita, painottaa Pinja Syrjänen. –VIP-opiskelijat tuntevat korkeakoulun tukipalvelut ja pystyvät auttamaan siinä, kehen kannattaa olla missäkin asiassa yhteydessä.

Sosiaalisesti kömpelöksi itseään kuvaileva Björklöf kertoo omien vahvuuksiensa löytyvän opiskeluihin liittyvistä asioista. –Osaan tukea ja auttaa esimerkiksi vaikeissa koulutehtävissä. Opiskeluryhmämme toinen VIP-opiskelija on sen sijaan parempi huolehtimaan ryhmän sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. 

VIP-opiskelijat korostavatkin sitä, että Vippien ei ole pakko olla ryhmän äänekkäimpiä persoonia. Esimerkiksi esiintymispelosta voi olla helpompi jutella toisen introvertin kanssa. Yksinäisyydestäkin voi olla helpompi avautua, jos kuuntelija ei ole ryhmän sulavin verkostoituja.

–Minullakin on kokemusta siitä, kun ikään kuin tipahtaa opiskeluryhmän ulkopuolelle, kertoo Pinja. –VIP-toiminnasta sai luontevan keskustelunavauksen, kun menin juttelemaan uusien tuttavuuksien kanssa.

Turun AMK:n opiskelijoille suunnatut tukipalvelut saavat VIP-opiskelijoilta pääasiassa kiitosta, mutta kehitettävääkin löytyy. 

–Miksei kampuksen infotelkkareissa pyöri jatkuvasti esimerkiksi opintopsykologien yhteystiedot, haastaa Syrjänen. –Vaikeinta opiskelijoille on se, kun ei tiedä, kehen ottaa yhteyttä. Silloin kun ei oikeasti meinaa jaksaa, on tosi raskasta lähteä naputtamaan viralliselta tuntuvaa sähköpostia.

VIP-opiskelijoilla on myös selkeät vastaukset siihen, mihin he suuntaisivat lisäresurssia, jos saisivat vaikuttaa korkeakoulun toimintaan.

–Tänne pitäisi ehdottomasti palkata lisää opintopsykologeja, toteaa Pinja Syrjänen. –12 000 opiskelijaa ja kaksi opintopsykologia, näissä luvuissa on melko räikeä ristiriita. 

Nikolas Björklöf nostaa esiin opetusresurssit. –Minä palkkaisin lisää opettajia. Opetusresurssia lisäämällä pystyttäisiin myös panostamaan lähiopetuksen määrään, mikä tuntuu olevan melko vähäistä monilla koulutusaloilla. 

Vipeillä on kehittämisehdotuksia myös korkeakouluopiskelijoiden kokemaan yksinäisyyteen.

–Opiskelu on oikeasti aika kaavamaista. Monissa koulutuksissa on lähes mahdotonta tutustua muiden alojen tai edes toisen vuosikurssin opiskelijoihin, kertovat Syrjänen ja Björklöf. –Olisi hienoa, jos korkeakoulu mahdollistasi enemmän eri opiskeluryhmien kohtaamisia.