Luento metaverseympäristössä keräsi ennätyssuuren opiskelijajoukon

Teksti: Siiri Welling 

– Gamification and Serious Games -kurssi on kolmannen vuoden insinööriopiskelijoille tarkoitettu kurssi, jossa interaktiivisesti ja yhteistyössä sovelletaan hyötypelien ja pelillistämisen teoriaa metaverseympäristössä, selventää metaverseympäristöä ja kurssia kehittänyt Turun ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkija Werner Ravyse.  

Metaverseympäristöllä tarkoitetaan virtuaalista alustaa, jossa fyysinen ja virtuaalinen maailma yhdistyvät. Turun AMK:n metaverseen pääsee omalta tietokoneeltaan käsin. Ympäristössä toimitaan avatarien kautta, mutta jokainen voi kommunikoida oman äänensä avulla ympärilleen oleville ihmisille. Metaversessä toimiminen ei ole paikkasidonnaista.  

Pelillistämisellä puolestaan tarkoitetaan videopeleissä käytettyjen pelimekaniikoiden hyödyntämistä oppimisessa. Hyötypeli taas on peli, joka on suunniteltu pääasiassa muuta kuin viihdekäyttöä varten, kuten opettamisessa tai kuntoutuksessa. Tutkimusryhmä kehitti aikaisemmin mun muassa paloturvallisuuteen liittyvän hyötypelin lapsille.

Uutta pelillistämistä ja hyötypelejä käsittelevässä kurssissa on se, että siihen osallistui iso joukko opiskelijoita yhtä aikaa, yhteensä peräti 57 opiskelijaa. Aikaisemmin yhtä suurta joukkoa ei ole voitu opettaa yhtä aikaa metaverseympäristössä. 

– Tietääkseni mikään toinen korkeakoulu Suomessa ei ole testannut vastaavaa aiemmin, eli metaverseympäristössä opettamista yhtä isolla opiskelijaporukalla. Tekniikka toimi hyvin, ja kaikki pystyivät kommunikoimaan keskenään, sanoo Ravyse.  

Kurssi toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Tarkoituksena on siirtää luento myöhemmin avoimen AMK:n opinnoiksi. Ravyse uskoo, että kurssilla voi yhtä aikaa olla jopa 200 opiskelijaa.  

– Tällä kurssilla on kahdenlaisia tehtäviä: sarja pieniä tehtäviä, kuten käsitekaavioita, jotka käsittelevät pelillistämisen ja hyötypelien teoreettisia näkökulmia. Sen lisäksi on suurempia tehtäviä, joissa opiskelijoiden tulee oikeasti hyödyntää oppimaansa. He joutuvat luomaan itse oman ympäristönsä, jossa luovat oman pelillistetyn ratkaisunsa, sanoo Ravvse.  

Kurssin rakenteessa on hyödynnetty jo olemassa olevia materiaaleja, vaikka uusiakin on luotu. Tekniikan suhteen kurssien luominen ei ollut Ravysen mukaan haastava tehdä.  

– Tämä on osa pidempiaikaista kehitystyötä, jota olemme tutkimusryhmässämme tehneet. Tavoitteenamme on rakentaa oppimisympäristö, jota voidaan laajalti hyödyntää AMK:n opetuksessa, mutta myös jatkossa Digivisio 2030 -tarjottimella. Toivotamme myös muut korkeakoulut tervetulleiksi testaamaan uutta oppimisympäristöä, toteaa Turun AMK:n johtava yliopettaja ja Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmän vetäjä Mika Luimula.