Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 11.12.2023

Talk-webinaari: Tulevaisuuden sote-alan muutokset edellyttävät ihmisläheistä johtajuutta

”Tunnetaitoinen johtaminen lisää tuntuvasti työyhteisön hyvinvointia ja tuo kestävimmät tulokset. Se luo pohjan poikkeukselliselle pitovoimalle ja vahvalle vetovoimalle”, Medikumppanin toimitusjohtaja Teija Koskinen muistutti. Talk – sote-alan ratkaisut 2023 -webinaari pureutui alan kehittämiskohtiin ja uusimpaan tietoon.

Teksti: Aleksi Rajamäki
Kuva: Sara Koivula

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin järjestämä verkkotilaisuus kokosi jälleen laajan osallistujajoukon ajankohtaisten terveyden ja hyvinvoinnin aiheiden pariin. Webinaarissa on perinteisesti kuultu asiantuntevia puheenvuoroja ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon valmistuvat opiskelijat ovat avanneet työelämälle tehtyjen kehittämisprojektien tuloksia.

Tilaisuuden pääpuhujiksi oli kutsuttu Medikumppani Oy:n toimitusjohtaja Teija Koskinen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Jaana Halin. Koskinen esitteli tunneälykkään johtamisen ratkaisuja sote-alan veto- ja pitovoimaan, Halin puolestaan kertoi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen uusista suunnista Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.

Tunneälykäs johtaja kuuntelee ja johtaa omalla esimerkillään

Talk-webinaarissa paneuduttiin sosiaali- ja terveysalan ajankohtaisiin haasteisiin ja kehittämisen suuntiin. Teija Koskinen tarkasteli esityksessään tunnetaitoista johtajuutta ja sen hyötyjä.

– Tunnetaitoinen johtaminen on yhteistyötä, jossa kaikkia osapuolia kuullaan ja arvostetaan rooliin katsomatta. Se on vuorovaikutusta ja avointa kommunikaatiota, toisaalta myös psykologisen turvallisuuden ja ihmisläheisen työkulttuurin rakentamista ja ylläpitämistä.

Koskisen mukaan tunnetaitoisella johtamisella on suoria myönteisiä vaikutuksia sosiaali- ja terveysalan pito- ja vetovoimaan. Muutos elää kaikissa meissä, ja vastuu on yhteinen.

– Olen nähnyt positiivisen vaikutuksen ihmiseen, työyhteisöön, tehokkuuteen ja tulokseen. Jokaisella on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi, myös työelämässä. On keskeistä, että opimme tunnistamaan tunteitamme. Tunnetaitoinen johtaja haluaa paitsi kehittää myös kehittyä itse.

– On tärkeää pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, sillä lopulta se heijastuu esimerkiksi potilaiden parempaan hoitoon. Rohkaisenkin harjoittelemaan haastavia tilanteita turvallisessa seurassa, kannusti Koskinen, joka on hyödyntänyt tunnetaitoja omassa johtamisessaan jo toistakymmentä vuotta.

Vauhtia uudistuksiin ja investointeihin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Jaana Halin loi katsauksen Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, jolla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.

– Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Sen tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä, kasvattaa tuottavuutta, nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa, Halin esitteli.

Halin kertoi valtakunnallisista kehittämishankkeista. Hyvinvointialueilla on tällä hetkellä käynnissä satoja toimia, jotka pyrkivät vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja lisäämään kustannusvaikuttavuutta. Kehittämiskohteina ovat muun muassa mobiilisovellukset, ohjelmistorobotit ja chatbotit.

Esimerkiksi Helsingissä luodaan niin sanottuja digitaalisia hallintatauluja, joilla voidaan seurata hoitovaje- ja riskiasiakkaiden hoitoprosesseja. Tavoitteena on löytää mahdollisimman kevyet keinot palvella asiakkaita muun muassa robotiikkaa hyödyntämällä. Pirkanmaalla on ajankohtaista asiakkaan palvelutarvetta ja henkilöstön riittävyyttä tukevan, ohjelmistoavusteisen työvoimahallinnon järjestelmän käyttöönotto.

Master-opinnot syventävät asiantuntijuutta

Webinaarissa osallistujat saivat huomata, miten laajaa kehittämis- ja tutkimustyötä Master Schoolin opiskelijat tekevät erilaisissa projekteissa. Kehittämistehtävät vastaavat työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin sote-alalla. Omia töitään olivat esittelemässä Julia Toivonoja, Harriet Wikberg, Hannu Kivisaari, Johanna Aaltonen ja Essi Nurmi.

Opiskelijat käsittelivät muun muassa dataan pohjautuvaa toiminnan kehittämistä hammaslääkäriasemilla, Master Schoolin vertaistuutorointimallia, psykiatristen osastojen aistihuoneiden kehittämistä, eletyn elämän kokemuksia 1930-lukulaisten kuvaamina sekä sairaanhoitajien kokemuksia Pyxis-älylääkekaapin käytöstä teho-osastolla.

Päivän päätteeksi julkistettiin posteriäänestyksen tulokset. Yleisö oli saanut äänestää mieleistään posteria turkuamk.fi-sivustolla ja antaa perustelut suosikilleen. Eniten kiinnostusta herätti Soile Rautiaisen posteri ”Tupakoinnista ja ylipainosta johtuvien fyysisten terveysongelmien huomioiminen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikössä”. Seuraaville sijoille tulivat Miia Tähtinen ja Miia Malinen. Voittajaposterista todettiin, että se on informatiivinen, tasapainoinen ja ”näyttävä yksinkertaisuudessaan”.

Talk – sote-alan ratkaisut 2023 -webinaariin osallistui yli 200 kuulijaa 5. joulukuuta. Sosiaali- ja terveysalan työelämätoimijoille, asiantuntijoille ja opiskelijoille suunnattu tilaisuus järjestetään puolivuosittain, ja sen suunnittelusta vastasivat tällä kertaa lehtori Maarit Janhunen ja päätoiminen tuntiopettaja Jan Holmberg. Kiitos kaikille osallistujille!

Haluatko kehittyä urallasi?

Turun AMK:n Master Schoolissa kehität esihenkilö- ja johtotehtävissä tarvittavia taitoja sekä syvennät omaa ammatillista osaamistasi. Oletko valmis luomaan tulevaisuutta? Tutustu koulutustarjontaamme ja opiskelijoidemme kokemuksiin.

Talk by Students tuo opiskelijoiden osaamisen näkyviin

Turun AMK:n verkkojulkaisussa esitellään valmistuvien opiskelijoiden osaamista monialaisesti. Artikkelit pohjautuvat opinnäyte- ja projektitöihin. Tutustu ja lue lisää!