Aistihuoneet mullistavat psykiatrisen hoidon – Yksilöllisyys ja turvallisuus huomioitava
Aistihuoneet tulevat mullistamaan psykiatrisen hoidon. Turun AMK:n terveyden edistämisen Master School -opiskelija Julia Toivonoja kehitti opinnäytetyönään kuvauksen aistihuoneiden käytöstä Tyksin uudessa psykiatrisessa sairaalassa. Master-opiskelijoiden töiden tuloksia esitellään TALK – sote-alan ratkaisut 2023 -webinaarissa 5. joulukuuta.
– Työn tavoitteena oli kuvata psykiatristen ympärivuorokautisten vuodeosastojen henkilöstön sekä psykiatrian kokemusasiantuntijoiden näkemykset ja ideat aistihuoneiden käytöstä psykiatrisessa sairaalassa. Opinnäytetyö on tehty Varsinais-Suomen hyvinvointialueen uuden psykiatrisen sairaalan rakentamishankkeeseen, Julia Toivonoja kertoo.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämisprojektina sairaalahankkeen aistihuonetyöryhmälle. Kehittämismenetelmänä hyödynnettiin yhteiskehittämisen työpajoja.
Työpajojen tulosten mukaan aistihuoneita voidaan hyödyntää monipuolisesti potilaiden sekä henkilöstön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja mielenterveystaitojen edistämiseen. Käyttötarkoituksia voivat olla aisteihin perustuvien terapeuttisten menetelmien käyttö ja mielenterveystaitojen harjoittelu, olotilan ja tunnetilan säätely, työpäivän aikainen palautuminen ja työtehtäviin valmistautuminen.
Täysin uutta tässä mittakaavassa
Aistihuoneiden myötä psykiatrinen sairaalahoito voi kehittyä entistä monipuolisempaan, integratiivisempaan ja laadukkaampaan suuntaan. Psykiatrisen sairaalan projektipäällikkö Pekka Makkonen toteaakin, että aistihuoneet tulevat mullistamaan koko psykiatrisen hoidon.
– Aistimodulaatio on tässä mittakaavassa täysin uutta, ja henkilöstö on todella innostunut asiasta. Aistimodulaation merkitys lääkkeettömänä hoitokeinona on todella suuri. Iso tavoite uudessa psykiatrisessa sairaalassa on vähentää pakon käyttöä, johon aistimodulaatio ja aistihuoneet tarjoavat erinomaisen lisäkeinon, Pekka Makkonen iloitsee.
Yksilöllisyys ja turvallisuus tärkeää huomioida
Aistihuoneen käytössä tärkeää on huomioida käytön yksilöllisyys, turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus.
– Tähän liittyy sekä psyykkiset että somaattiset tarpeet ja rajoitteet. On tärkeää tuntea potilas ja tämän taustat. Aistihuoneympäristön tulee olla turvallinen käyttäjälle ja käytön ohjaajalle. Käytön tulee olla aina ammattihenkilöiden hallinnassa ja vastuulla, Julia Toivonoja korostaa.
Aistihuoneen irtaimisto säilytetään lukituissa kaapeissa, joihin pääsy on ammattihenkilöillä. Irtaimisto voi olla hyvin monipuolinen, vaihteleva ja sisältää monia erilaisia aistielementtejä erilaisiin tarpeisiin.
Sote-alan uudet ratkaisut esillä
Julia Toivonoja esittelee opinnäytetyötään Turun AMK:n TALK – sote-alan ratkaisut 2023 -webinaarissa, jossa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalan ajankohtaisia haasteita ja kehittämisen suuntia. Tiistaina 5.12. järjestettävä maksuton tilaisuus on suunnattu sosiaali- ja terveysalan toimijoille.
Master School- eli ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat esittelevät webinaarissa pääasiassa työelämälle tehtyjen kehittämistöidensä tuloksia. Opiskelijat ovat käsitelleet töissään muun muassa dataan pohjautuvaa toiminnan kehittämistä hammaslääkäriasemilla, eletyn elämän kokemuksia 1930-lukulaisten kuvaamina sekä sairaanhoitajien kokemuksia Pyxis-älylääkekaapin käytöstä teho-osastolla. Pääpuhujina ovat THL:n kehittämispäällikkö Jaana Halin ja Medikumppanin toimitusjohtaja Teija Koskinen.
– Opiskelijat kehittävät opintojensa aikana monia prosesseja ja käytäntöjä työnantajilleen tai ammattikorkeakoulun eri hankkeissa. Kehittämistehtävistä myös muut voivat saada oppia ja ajatuksia omaan toimintaansa, kertovat tapahtumasta vastaavat Jan Holmberg ja Maarit Janhunen.
Kuvat: Julia Toivonoja
Mitä uutta sote-alan kehittämisessä?
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin maksuton webinaari TALK – sote-alan ratkaisut 2023 kokoaa sosiaali- ja terveysalan toimijat ajankohtaisten puheenaiheiden äärelle.