Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 15.1.2024

Onnistunut etäkotihoito edellyttää työntekijöiltä uudenlaista osaamista

Valtakunnallisessa tutkimushankkeessa laadittiin toimintaohje, joka tukee etähoidon toteuttamista ja johtamista hoitohenkilökunnan näkökulmasta.

Ikääntyneiden kotihoidossa on koettu muutospaineita viime vuo­sina. Haasteina ovat olleet erityisesti asiakasmäärien ja palvelutarpeen kasvu sekä työntekijöiden saatavuus ja riittä­vyys. Samalla työympäristöt ovat digitalisoituneet.

– Etähoito on lisääntynyt merkittävästi osana kotihoidon palveluja. Sitä toteutetaan ilman fyysistä tapaamista internetyhteydellä ja webkameralla. Uuden teknologian käyttö muuttaa työntekijöiden toimintatapoja ja vaatii heiltä uutta osaamista, kertoo yliopettaja, hankeasiantuntija Sini Eloranta.

Turun ammattikorkeakoulu oli mukana loppuvuonna 2023 päättyneessä projektissa, jossa selvitettiin kotihoidon henkilöstön kokemuksia videovälitteistä asiakastyöstä sekä sen vaikutuksia työhyvinvointiin, työn organisointiin ja johtamiseen. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu, ja kumppaneina olivat Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Työn muutos haastaa hoitajien digitaidot

Tutkimushankkeessa havaittiin, että kotihoidon työntekijöiden tietotekniset taidot vaihtelevat. Erityisesti nuorten työntekijöiden oli ollut helppo ottaa haltuun tarvittavat etälaitteet.

– Käyttöönottoon tulee varata riittävästi aikaa, ja kohdennettu tuki varmistaa sen, että kaikilla on samanarvoiset mahdollisuudet pysyä mukana teknologistuvan työelämän kehityksessä. Tukea voi tarvita esimerkiksi ohjelmistojen omaksumiseen ja teknisiin ongelmiin, Eloranta esittelee.

Elorannan mukaan myös arviointi-, ohjaus- ja vuorovaikutusosaamiseen on kiinnitettävä huomiota, sillä työ etäkotihoidossa on vaativaa ja intensiivistä.  

– Työ edellyttää ennen kaikkea kykyä arvioida asiakkaan tilanne tietokoneen ruudulta vähäisten tietojen perusteella. Merkitystä on myös sillä, miten esimerkiksi kamera sijoitetaan.   

– Toisaalta etäkontaktissa on aikaa kohdata eri tavoin kuin perinteisellä kotikäynnillä. Vuorovaikutus voi näin ollen olla antoisaa, jopa parempaa. Virtuaalisessa ohjaustilanteessa korostuvat ilmeet, eleet, puheen selkeys ja äänensävyt, Eloranta pohtii.   

Keskitetty etäkotihoito vähentää työn kuormittavuutta

Projektin tulosten mukaan onnistunut etäkotihoito ja työntekijöiden työtyytyväisyyden vahvistuminen edellyttävät oikeanlaista työn organisoitumista, joka tukee työntekijöiden hyvinvointia ja työn hallinnan kokemusta.     

Etäkotihoitoa voidaan järjestää sekä keskitetyn että hajautetun toimintatavan mukaisesti. Ensin mainitussa työntekijät hoitavat kaikki asiakastapaamiset videoyhteyden kautta. Hajautetussa mallissa kotihoidon tehtävät jakautuvat etäkotihoitoon ja kotihoidon käynteihin. Hankkeessa selvisi, että työntekijät pitävät parempana keskitettyä toimintatapaa.

– Keskitetysti organisoitu etäkotihoito auttaa keskittymään asiakkaan kohtaamiseen. Työntekijä voi rakentaa luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta ilman, että hän tekee samalla muita tehtäviä. Kokemus työn sujuvuudesta lisää työtyytyväisyyttä, Sini Eloranta avaa hankkeen tuloksia.

– Kaiken kaikkiaan työhyvinvoinnin edistäminen vaatii etäkotihoidon erityispiirteiden, osaamisvaatimusten ja kuormittavuustekijöiden tunnistamista sekä tutkittua tietoa siitä, miten alan johtamista tulisi kehittää, Eloranta huomauttaa.

Kotihoidon etähoito työntekijöiden hyvinvoinnin ja johtamisen näkökulmasta

Tutkimushankkeessa selvitettiin kotihoidon henkilöstön kokemuksia videovälitteistä asiakastyöstä ja hahmoteltiin tulevaisuuden osaamisen vaatimuksia. Projektin tuoreessa julkaisussa esitellään konkreettisia toimintatapoja, jotka vahvistavat etäkotihoidon työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työurien jatkuvuutta. Kaksivuotista (2021–2023) hanketta rahoitti Työsuojelurahasto.