Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 16.3.2016

Taide osaksi lähihoitajan tutkintoa?

Sote- ja taidealan yhteisenä päämääränä on hyvinvoinnin edistäminen. Taiteen hyvinvointivaikutuksista tarvittaisiin kuitenkin lisää tietoa ja koulutusta.

Teksti: Meeri Männikkö

Vaikka Turussa onkin jo paljon jatkokouluttautuneita taiteilijoita, on yhä tarvetta sekä taide- että hyvinvointialan koulutukselle. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoululla on ollut sekä omia kehittämishankkeita että ulkopuolisesti rahoitettuja hankkeita, joissa opiskelijat ovat päässeet tekemään monialaista yhteistyötä. Lisäksi suunnitteilla on ollut monialaisia opintoja.

”Olisi toivottavaa myös jatkossa, että jokaisella taiteen, sosiaali- ja terveysalan opiskelijalla olisi edes perustietous siitä, että tällainen ammatillinen optio on olemassa. Tämän tulisi olla toimintaa, jonka he tunnistavat mennessään ammattikentälle”, sanoo Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian lehtori Marja Susi.

Turun kaupungin kulttuurikoordinaattori Eija Salmiosalon mukaan on hyvä lisätä myös oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä. Tällöin osataan opettaa tulevia työntekijöitä oikein. Hänestä olisi ensiarvoisen tärkeää saada koulutusta osaksi jo lähihoitajatutkintoa.

”Tällöin ei tarvitse lähteä perustelemaan monialaisuuden tärkeyttä, vaan voidaan heti työelämään päästyä lähteä työstämään ja kehittämään ammattiosaamista”, Salmiosalo kertoo.

Osto-osaamista valistamalla päättäjiä

Kaupunginstrategia Turku 2029 keskeinen tavoite on saada kulttuuri- ja taidetoiminta osaksi sosiaali- ja terveystoimen palveluja. Vaikka Turun alueella on tehty paljon taidetta ja hyvinvointia yhdistäviä hankkeita, olisi nyt aika sisällyttää kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita sote-alan jokapäiväiseen toimintaan.

Suden mukaan haasteeksi on muodostunut tiedon puute. Osto-osaamista taidelähtöisiin palveluihin ei ole vielä tarpeeksi, koska ei ole riittävää tietoa eikä kokemusta taiteen hyvinvointivaikutuksista. Tällöin on vaikeaa tarttua tarjottuihin palveluihin ja ymmärtää missä niitä voisi hyödyntää.

”Tähän on mietitty yhtenä ratkaisuna koulutusta. Henkilökunta saisi kokemusta ja mikä tärkeintä, päättäjät saisivat tarpeeksi osaamista ja tietoa”, Susi kertoo.

Pelkkä koulutuksen lisääminen ei riitä

Myös Salmiosalon mukaan tiedon jakaminen on ensiarvoisen tärkeää, kun halutaan murtaa taide- ja sote-alan välisiä ennakkoluuloja. Eri koulutustaustaisten ihmisten saattaminen yhteen luo yhteisymmärrystä siitä, kuinka tärkeää taiteen ja kulttuurin sisällyttäminen sote-palveluihin todella on.

”Tärkeää on ymmärrys siitä, että meillä on hyvinvoinnin edistäminen yhteisenä päämääränä”, toteaa Salmiosalo.

Sote- ja taidealan vastuurajojen tulee olla selkeät, jotta työskentely on turvallista. Molemmilla aloilla on kuitenkin oltava ymmärrystä ja mielenkiintoa toisiaan kohtaan, jotta yhteinen kieli ja oikea asenne löytyvät.

”Koulutusta totta kai tarvitaan ja koulutusta voi lisätä, mutta asenne on se joka ratkaisee kaiken”, sanoo Salmiosalo.