Kohti vähäpäästöisempää merenkulkua: rikkipesurit kannattavat suurilla aluksilla
Laivavarustamot ovat tiukan pohdinnan edessä miten vastata kustannustehokkaimmin tiukentuviin ympäristönormeihin. Käyttääkö matalarikkistä polttoainetta vai pakokaasupesuria päästörajoitusten vaatimusten täyttämiseksi? Meritekniikan yliopettaja Jari Lahtisen tutkimus tuo lisävalaistusta tähän.
Teksti: Martti Komulainen
Kuvat: Shuttersock (yläkuva) ja Martti Komulainen (henkilökuva)
Laivojen pakokaasuissa ilmaan tupruava rikkidioksidi on myrkky ihmisille, muille eliöille - ja rakennuksillekin. Tiukentuneet kansainväliset vaatimukset edellyttävät ratkaisuja rikkipäästöjen vähentämiseksi. Tarjolla on kolme vaihtoehtoa: matalarikkinen polttoaine, halvemman raskaan öljyn käyttö ja pakokaasujen pesu sekä vaihtoehtoiset polttoaineet, kuten nesteytetty maakaasu.
Epäselvä tilanne jarruttaa investointeja
-Varustamoiden investointeja säätelee kaksi tekijää: kannattavuuden parantaminen sekä lainsäädännöllinen regulaatio, toteaa hiljattain pakokaasupesureista väitellyt meritekniikan yliopettaja, tekniikan tohtori Jari Lahtinen, ja jatkaa että ympäristöinvestointeja jarruttaa epävarmuus rajoitusten laajemman voimaantulon ajankohdasta ja öljyn hintakehityksestä.
Rikin päästörajat perustuvat kansainvälisen merenkulkujärjestö IMOn päätöksiin sekä EU:n rikkidirektiiviin. Itämerellä vuoden 2015 alusta voimaan tullut rikkidirektiivi määrää polttoaineen rikkipitoisuuden rajaksi 0,1 painoprosenttia entisen yhden prosentin sijaan. Tämä vaatimus voidaan täyttää vähärikkisen polttoaineen lisäksi myös turvautumalla pakokaasujen pesuun jolloin voidaan käyttää edelleen runsasrikkisempää ja halvempaa raskasta polttoöljyä.
Myöhemmin muita alueita tulee rikkirajoituksiin mukaan mutta globaalin rikkirajan voimaantulon ajankohdasta vallitsee epätietoisuutta (2020 tai 2025). Se sekä nykyinen öljyn alhainen hinta eivät ole omiaan rohkaisemaan kalliiseen pesurinvestointiin.
-Polttoaineiden välisen hintaeron kasvaessa pesuri-investointi on kannattava etenkin suurilla aluksilla, joilla on suuri polttoaineenkulutus ja tehontarve, tiivistää Lahtinen yhden tutkimuksensa päätuloksista.
Ympäristöasiat tärkeitä meriteollisuudessa ja merenkulussa
Lahtinen käytti tutkimuksessaan aineistona säiliöalus Suulalla ja konttialus Containership VII:llä tehtyjä mittauksia. Molemmissa oli käytössä suljetun kierron makeaa vettä käyttävä pesuri. Pesurit toimivat tehokkaasti ja pesurilaivat osoittautuivatkin vertailussa matalarikkistä laivaa ympäristöystävällisemmiksi kun öljynjalostamojen päästökuorma kohdistettiin jalostettuihin puhtaisiin polttoaineisiin.
Ympäristönäkökohdat ovat tärkeitä merenkulkuun ja meriteollisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Senpä tähden ne ovat painokkaasti mukana myös Turun AMK:n meritekniikan tutkimusryhmän toiminnassa ja hankkeissa. Parhaillaan on käynnissä mm. Vähähiiliset satamatoiminnot -hanke, jossa pyritään kehittämään satamia ja niiden yritysten toimintaympäristöä vähähiilisiksi. Samalla edistetään satamatoimintojen energia- ja ekotehokkuutta.
