Hellät ja kovat kädet – ja jalat tukevasti maassa
Jos haluat tavata naisia, joille nopea päätöksenteko ja vastuullisuus ovat sisäänrakennettuja ominaisuuksia, mene tapaamaan kätilöitä. Vahva ammatti-identiteetti ja elämän värikkyyden tuntemus heijastuu kätilöistä, jotka opiskelivat alalle jo 50 vuotta sitten.
Teksti ja kuva: Anne Lehikoinen
”Kätilökoulutus Suomessa 200 vuotta”
Turussa kokoontui hiljattain joukko eläkkeelle jääneitä kätilöitä. Viitisen kymmentä vuotta sitten alan taitoja opettelivat mm. Liisa Pirkola Vaasasta, Anja Komulainen Kajaanista, Ritva Paulin Lohjalta ja Raija Nevalainen Kirkkonummelta. Muistoja on mukava jakaa.
– Pääsykokeet kestivät kolme päivää. Oli hienoa päästä opiskelemaan ja selvää, että meistä tulee hyviä ja vastuullisia kätilöitä. Opiskelimme Helsingissä legendaaristen opettajien alaisuudessa. Siellä piti yksinkertaisesti pärjätä ja ammattiylpeys kasvoi jo koulutuksen aikana.
Opiskelijaneitokaiset asuivat Kätilöopiston sisäoppilaitoksessa Helsingissä ja ennen työelämään siirtymistä piti olla mukana hoitamassa 50 synnytystä. Monelle kätilöksi kouluttautuminen oli unelma-ammatti, sillä toimistotyöstä haluttiin pois ja lähemmäs ihmisiä, auttamaan.
Kätilö tänään
Tänä päivänä suomalaisen kätilökoulutuksen laajuus on 270 opintopistettä ja kesto 4,5 vuotta. Valmistuvat ovat osallistuneet 40 synnytykseen ja harjoittelun lisäksi moni on vaihto-opiskelijana työskennellyt terveydenhuollossa ulkomailla opintojen aikana, kertoo kätilöitä Turun AMK:ssa opettava koulutusvastaava Mari Berglund.
Kätilöitä koulutetaan nykyään kahdeksassa ammattikorkeakoulussa. Suomalaisesta kätilökoulutuksesta valmistuu ammattilaisia, joilla on monipuolinen osaaminen seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella. Nykyään myös monikulttuurisuuden tuntemus sisältyy koulutukseen.
Kätilö vastaa raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen naisen sekä vastasyntyneen ja koko perheen hyvinvoinnista. Nykypäivän neuvolatyössä kätilö tukee naisia erilaisissa naisen elämään liittyvissä tilanteissa ja kätilön työhön sisältyy yhä enemmän myös isien tukemista äidin raskauden aikana ja synnytyksessä.
Vaativa ja palkitseva työ
Kokeneet eläkeläiskätilöt kertovat monipuolisesti kokemuksistaan synnytyssaleissa ja neuvoloissa. Työ oli palkitsevaa ja suoraa palautetta tuli. Lapsen syntymä on aina iso asia. Sitä ennen ja sen jälkeen huolehdittiin myös siitä, että äiti ja koko perhe voi hyvin.
– Äiti tuli usein hyvinkin tutuksi neuvolatyössä. Tärkeää onkin aina, että äitiin saadaan luottamuksellinen suhde heti raskauden alkuvaiheessa.
Kätilö joutuu työssään luonnollisesti kohtaamaan ongelmatilanteita ja -perheitä, mutta ammatillisuus auttaa selviämään myös hankalista tilanteista. Keskinäinen luottamus ja ammattitaito ovat niitä asioita, jotka käytännön työssä suojaavat, pohdiskelevat kätilöt.
Muistot kirvoittavat iloisia käytännön esimerkkejä siitä, miten kätilö varsinkin pienemmällä paikkakunnalla on arvostettu kuuluisuus. Parikin sukupolvea on autettu maailmaan ja kutsuja rippijuhliin ja lakkiaisiin voi tulla.
Ammatistaan ylpeinä eläkkeelle jääneet korostavat, että kätilön työssä perheen tukihenkilönä toimiminen, selkeä päätöksentekotaito ja vastuullisuus ovat tärkeitä arvoja, joita tulee jatkossakin koulutuksella tukea.
”Synnytyssalissa kaikki ovat samanarvoisia, otetaan ihmiset ihmisinä”, toivovat kokeneet ammattilaiset.
Suomessa on koulutettu kätilöitä jo 200 vuotta
Suomalainen kätilökoulutus alkoi Turussa 1.11.1816 jokirannan Luostarikorttelissa.
Sieltä koulutus siirrettiin Helsinkiin yliopiston yhteyteen vuonna 1833. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen erityisesti naisille suunnattu ammatillinen koulutus.
Turussa kätilökoulutusta juhlitaan tänä vuonna juuri marraskuun 1. päivä:
Juhla on tiistaina 1.11. klo 13–16
Turun ammattikorkeakoulun tiloissa, osoitteessa Ruiskatu 8.
Silloin Turun AMK järjestää kätilökoulutuksen kunniaksi juhlan, missä valotetaan alan merkityksellistä historiaa. Samalla moni kätilönä toiminut voi tavata toisensa taas pitkästä aikaa.
http://www.turkuamk.fi/fi/tapahtumat/396/katilokoulutus-200-vuotta/