Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 2.9.2016
Kari Wahlström

Opiskella voi myös ulkomailla

AMK:ssa opiskellessa kannattaa hyödyntää mahdollisuus vaihto-opiskeluun. Monimuotokoulutuksessa fysioterapiaa opiskeleva Kari Wahlström on tarttunut tähän mahdollisuuteen. Hän oli keväällä 2016 harjoitteluvaihdossa Singaporessa. Viime vuonna hän opiskeli ja harjoitteli Liettuassa.

Kari Wahlströmin Singaporen harjoitteluvaihdon takana oli Gamified Solutions in Healthcare (GSH) -projekti. Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteistyöprojektissa tutkittiin ja kehitettiin kansainvälisiä pelillistämisratkaisuja sosiaali- ja terveysalalle. 

Wahlströmin opettaja Niina Katajapuu testasi pelillistä fyysistä toimintakykyä ja fyysistä aktiivisuutta edistävää sovellusta Singaporessa. Hän kysyi halukkaita opiskelijoita assistentiksi ja Wahlström tarttui tilaisuuteen.

-       Tutkimme opiskelijakollegani kanssa opinnäytetyössämme peliteknologian hyödynnettävyyttä ja vaikuttavuutta ikääntyvien ihmisten tasapainoharjoittelussa, joten minulla oli jo kokemusta vastaavanlaisen pienemmän tutkimuksen tekemisestä. Niina Katajapuu toimii opinnäytetyössämme ohjaavana opettajana, Wahlström kertoo.

 

Harjoittelu oli osallistumista tutkimuksen tekoon

Fysioterapian koulutukseen sisältyy useita harjoitusjaksoja. Wahlström toteutti yhden valinnaisen harjoittelun ollessaan tutkimusassistenttina Singaporessa.

-       Opin tutkimuksen teosta paljon lisää. Tutkimuksen toiminnallisen osuuden lisäksi osallistuin taustatutkimukseen tekemällä kirjallisuuskatsausta, jossa arvioin aikaisempien vastaavien tutkimusten laatua ja harhoja. Kun on itse ollut mukana tekemässä tutkimusta ja testauksia, näkee paremmin aikaisempien tutkimusten tekstien läpi ja ymmärtää jo jotain itse tutkimuksen tekemisestä, Wahlström arvioi.

Tutkimukseen osallistui 30 tutkimushenkilöä, jotka jaettiin kolmeen eri ryhmään, kontrolliryhmään, perinteisen harjoittelun ryhmään ja peliryhmään. Jokainen ryhmä siis koostui kymmenestä henkilöstä.

Peliryhmä harjoitteli kaksi kertaa viikossa pelaten hyötypelejä ja tehden venytysharjoitteita. Toinen harjoitteleva ryhmä toteutti myös kahdesti viikossa samat venytysharjoitteet ja vastaavanlaisia harjoitteita kuin peliryhmä pelatessaan, mutta perinteisellä tavalla. Interventio kesti kuusi viikkoa.

-       Tutkimuksen toiminnallisessa osuudessa tehtävänäni oli rakentaa ja suunnitella tutkimustila, huolehtia tekniikasta, ohjata harjoittelua ja avustaa alkumittauksissa. Toteuttamisessa ja ohjauksessa apunani oli paikallisesta yliopistosta 3-5 insinööriopiskelijaa. He toimivat apunani mutta myös tulkkeina, koska kaikki tutkimushenkilöt eivät puhuneet englantia, hän selittää.

-       Kaikkiaan kokemus oli hyvin positiivinen, ikääntyneet ihmiset todella pitivät pelaamisesta ja harjoittelusta. He olivat aktiivisia, iloisia ja nauroivat paljon harjoittelun lomassa.

Wahlströmin mukaan kulttuurieroja löytyi esimerkiksi tavassa tehdä töitä, mainiten assistenttien löyhän aikataulujen noudattamisen ja runsaan kännyköiden käytön. Aluksi  yhteistyötä vaikeutti myös assistenttien turhan suuri vaihtuvuus.

-       Kokemus kaikkinensa oli kuitenkin erittäin hyvä. Siihen kuului monenlaisia tehtäviä: ohjausta ja interventioita, taustatyötä, palavereja, valmisteluja sekä pelien päivitystä GameLab-työryhmän kanssa, hän jatkaa.

-       Ongelmanratkaisu- ja paineensietokyky varmasti myös kasvoivat työskennellessä kiinankielisen ryhmän kanssa 40 asteen lämpötilassa. Siinä alkaa motivoinnin merkitys todella korostumaan, hän virnistää.

Opiskeluvaihdossa oppii ammattitaidon lisäksi kulttuuria

Wahlström oli ensimmäisessä opiskeluvaihdossa neljä kuukautta Liettuan Kaunasissa. Siellä hän opiskeli urheiluyliopistossa ja toteutti työharjoittelua sairaalassa, sekä kahdella yksityisklinikalla.

-       Liettuassa kontrastit olivat suuria: ihana maa ja ihmiset, edullista elää ja olla, mutta kehitys oli Suomeen nähden jäljessä, hän kertoo.

-       Yliopiston opettajissa, kursseissa, sekä harjoittelujaksojen ohjaajissa oli suuria eroja. Kurssit olivat kansainvälisiä ja toteutettiin englannin kielellä. Osallistuin muun muassa liettualais-australialaisen opettajan vetämälle Mulligan-menetelmän manuaalisen terapian kurssille. Se on Uudessa Seelannissa kehitetty hoitomenetelmä, jossa yhdistyy sekä passiivinen nivelkäsittely että aktiivinen liike, Wahlström innostuu.

Hän totesi, että Liettuassa esimerkiksi ohjaustaidot korostuivat ja kehittyivät, koska välttämättä ei löytynyt potilaiden kanssa yhteistä puhuttavaa kieltä. Hän totesi oppineensa myös paljon manuaalisia taitoja, itseohjautuvuutta sekä kliinistä työskentelyä.

Wahlström suosittelee opiskelijoita ottamaan selvää mahdollisuuksista ja kysymään vaihdoista opettajilta.

-       Lähtekää rohkeasti vaihtoon, tiedossa on uskomattoman hienoja kokemuksia, paljon oppia ja uusia ystäviä!