Päivän parasta hetkeä etsimässä - työelämän tunteet ja niiden johtaminen

Teksti: Sinikka Leino
Kuva: Martti Komulainen

Suomalaisten pahoinvointi työpaikoilla tuottaa yhteiskunnalle jopa 30 miljardin euron vuosittaiset kulut ja näkyy 7 vuotta alempana eläkeikänä. Tutkimusten mukaan tyytyväiset työntekijät tuovat yrityksille 40 % enemmän liikevaihtoa kuin tyytymättömät. Organisaation ilmapiiri selittää noin 20 – 30 % liiketaloudellisesta tuloksesta. Asiakaspalvelun ilmapiirin 1 %:n parantuminen lisää myyntiä 2 %.

Jarkko Rantanen selvitti erilaisten tunteiden merkitystä. Työelämä on jatkuvaa oppimista. Oppimisen kannalta tärkeimpiä tunteita ovat hämmästys, hämmennys ja uteliaisuus. Hämmästys myös tehostaa muistin toimintaa.

Hämmennys taas on oppimisen syventäjä. Innostus on vain yksi tunne, eikä välttämättä paras. Tärkeämpää voi olla esimerkiksi hilpeys ja nauru, jotka lisäävät yhteenkuuluvuutta ja edistävät luovuutta. Nauru on todella terveellistä, se vähentää stressihormoneiden määrää. Työpaikoilla tarvitaan myös myötätuntoa. Työpaikka, jossa autetaan toisia, lisää sitoutumista ja herättää kiitollisuutta, joka on yksi hienoimmista tunteista. Ihailu puolestaan edistää yhteisten arvojen sisäistämistä.

Tunteiden voima näkyy edessämme kaiken aikaa, sillä ne ohjaavat toimintaa enemmän kuin järki. Järki antaa perusteet tekemisellemme ja tunteet antaa voiman tekemiseen. Kun opimme ymmärtämään toiminnan taustalla vaikuttavia tunteita, meille avautuu uusia keinoja vaikuttaa myös työyhteisön tilanteisiin.

Kun kiinnität huomiota negatiivisiin tunteisiin hyväksyvällä ja ymmärtäväisellä tavalla, ne lievenevät. Positiivisten tunteiden kohdalla käy päinvastoin, ne vahvistuvat. Tunteita kannattaa tästä syystä pysähtyä kuuntelemaan: miten se tuntuu kehossa ja mitä se kertoo. Lohdullista on, että tunneilmasto muuttuu parhaimmillaan hetkessä, vaikka organisaatiokulttuurin muutos vie pitemmän ajan.

Työelämäkontekstissa tunteiden määritelmäksi riittää, että ne ovat tietoa ja energiaa, Jarkko Rantanen toteaa. Tunteiden johtaminen ei ole tunteista puhumista. Se tarkoittaa sitä, että kaikenlaisiin tunteisiin on hyvä kiinnittää hyväntahtoista huomiota. Hyväntahtoinen huomio on myös hyvä indikaattori: negatiiviset tunteet lievittyvät ja positiiviset vahvistuvat.

Tunteet ovat mukana kaikessa toiminnassamme, vaikka moni meistä luulee tekevänsä asioita järjen avulla. Omiin tunteisiinsa voi kuitenkin vaikuttaa, mutta se vaatii pysähtymistä, itsensä kuuntelua ja harjoittelua.

Tunteet ovat kaiken vaikuttamisen taustalla. Ihmiset, jotka ovat onnistuneet vaikuttamaan meihin, ovat herättäneet meissä tunteita – niin positiivisia kuin negatiivisia.

Suurin osa huolista ja murheista syntyy siitä, että vatvomme menneisyyttä tai pelkäämme tulevaisuutta. Yksi parhaita ja yksinkertaisempia keinoja lisätä mielihyvää on elää nykyhetkessä. Kaikki tapahtuu tässä ja nyt. Tähän hetkeen pysähtymistä voi harjoitella jatkuvasti.

Sekä nykyhetkeen keskittymistä että positiivisen mielialan kohottamista voi edistää etsimällä päivän parasta hetkeä. Tämä tarkoittaa sitä, että orientoidut päivittäin parhaan hetken etsimiseen. Pointti ei ole siinä, että löytäisit sen, vaan se, että valpastut huomaamaan hyvät hetket.