Teatterilla kiusaamista vastaan

Teksti ja kuva: Joni Vainio

Forum-teatterin tarkoituksena on saada jollakin tavalla alisteisessa asemassa olevan tai olevien ihmisten ääni kuuluviin, ja yleisön osallistaminen on tässä hyvin keskeistä. Esityksellä pyritään herättelemään keskustelua ja kokeillaan erilaisia ratkaisumalleja epäoikeudenmukaisesti kohdellun ihmisen tai ihmisryhmän aseman parantamiseksi. Muodon kehitti brasilialainen Augusto Boal Sorrettujen teatteri -konseptissaan.

- Olemme ryhmissä tehneet pienet, noin 5-10 minuuttia pitkät kohtaukset, jotka ensin esitämme yleisölle. Sen jälkeen yleisöltä kysytään, että mistä kohtaus kertoi ja mitä siinä tapahtui. Tämän jälkeen kohtausta lähdetään käymään läpi ja yleisöllä on mahdollisuus sanoa ’seis’ missä tahansa kohtaa, jos he kokevat, että päähenkilö voisi toimia toisella tavalla, kertoo Loviisa Grubert, yksi kurssin opiskelijoista.

- Sen lisäksi, että työryhmässä on näyttelijöitä, siinä on myös jokeri. Jokeri on Forum-teatterissa erityislaatuinen hahmo, sillä hän toimii kertojana ja tavallaan ohjaajana. Hän myös kertoo yleisölle ennen esitystä säännöt ja miten tätä oikein leikitään ja pelataan, lisää Iina Löppönen.

Jokeri ohjaa ja auttaa yleisöä, sekä kertoo, miten yleisö pääsee mukaan lavalle. Hän on välikäsi yleisön ja itse kohtauksen välillä.

- Jokeri ei johdattele, eikä tarjoa vastauksia, vaan auttaa yleisöä keksimään ratkaisumalleja, kertoo Ronja Siljander. 

Taideakatemialaisten forum-teatterin teemoiksi muodostuivat kiusaaminen ja silmätikkuna oleminen. Kohtaukset sijoittuvat koulumaailmaan ja kohderyhmänä ovat noin kymmenvuotiaat pojat.

Icehearts on joukkueurheilun toimintamalli lapsen hyväksi sekä sosiaalityön, koulun ja vapaa-ajan tueksi. Joukkueurheilun avulla pyritään luomaan parempia sosiaalisia taitoja sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

- Opiskelijat ovat käyneet meidän harjoituksissa ja tutustuneet toimintaamme. He ovat tutustuneet lapsiin ja panneet merkille, millaisia arkisia haasteita he joutuvat kohtaamaan, sanoo Niko Valikainen Icehearts Turku ry:stä.

- Yhdessä olemme miettineet kohtauksia, mutta käytännössä olen vain antanut hyväksyntäni. Kaikki kohtaukset, jotka olen nähnyt, ovat yksi yhteen poikien arjessa ja koulumaailmassa kohtaamien ongelmien kanssa, Valikainen jatkaa.

Opiskelijoiden pojilta kuulemat tarinat eivät ole suuria selviytymistarinoita, vaan lähinnä arjen pieniä huomioita. Tarinoita siitä, millaista kiusaamista ala-asteikäiset pojat tekevät ja kokevat. Kiusaaminen on periaatteessa harmitonta, mutta taustalla on isompia teemoja, joita opiskelijat ovat keskenään pyrkineet avaamaan.

- Lähdimme ensin keskenään pohtimaan työryhmässä, että mitä kiusaaminen voisi olla ja miten se ilmenee. Lisäksi osa työryhmästä kävi juttelemassa poikien kanssa ja sai heiltä spesifejä tarinoita. Sen jälkeen olemme katsoneet, että miten paljon tarinoita pystyy yhdistämään, Grubert sanoo.

Teatteri-ilmaisun ohjaajien ryhmä on jakaantunut kahteen osaan ja kumpikin tekee oman kohtauksensa. Tarkoituksena ei ole ollut syöttää opiskelijoiden kuulemia tarinoita yhdeksi pötköksi.

- Lähtökohtaisesti olemme pyrkineet rakentamaan draamallisesti toimivaa kohtausta ja lisänneet siihen näitä yksityiskohtia, Löppönen kertoo.

Ajatukset kohtausten nostattamista reaktioista ovat sekä opiskelijoilla että Icehearts-yhteisöllä samankaltaiset.

- Toivon, että esitykset herättävät pojissa ajatuksia. Joku on aina kiusaaja, joku on kiusattu ja jotkut ovat siltä väliltä. Esitys toivottavasti auttaa hahmottamaan omaa rooliaan ja mitä voisi tehdä toisin, Icehearts Turku ry:n Niko Valikainen toivoo.

- Olisi älyttömän hienoa, jos joku on joskus vastaavassa tilanteessa, jossa pitää tehdä valinta, että tökkiikö takaisin vai jättääkö tökkimättä, niin muistaisi silloin meidän esittämän esimerkin, opiskelijat pohtivat.