Sivu päivitetty 29.3.2017

Tunnedata – totta vai tarua?

Teatteri Forumissa 23.3.17 pidetyssä Tunnedata - totta vai tarua -seminaarissa kuultiin kaikkiaan kuusi mielenkiintoista puheenvuoroa. Päivän puhujat taklasivat puheenvuoroissaan niin tunteiden käsittelyä, datan ja tunteen yhteensopivuutta kuin myös yhdistelmän tuomaa muutosta eri toimialoilla.

Yhteistyössä Tekesin rahoittamien DEEVA -, Arvoa urheilusta- , VALIT- , NEMO ja eArvonluonti -hankkeiden kanssa järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin digitalisaation tuomia muutoksia yritysten liiketoimintaan.

Seminaarin avasi yliopettaja Harri Jalonen Turun ammattikorkeakoulusta. Jalonen korosti, että tunneäly on pehmeästä sävystään huolimatta liiketoiminnan kovaa ydintä. Hän viittasi kansainvälisiin tutkimuksiin, jotka osoittavat, että tunneälykkäät ovat ”tunneälyttömiä” kilpailijoitaan 20 prosenttia suorituskykyisempiä. Yksilötasolla on syytä oivaltaa, että tunneälyssä ei ole kysymys syntymälahjasta vaan taidosta, jota voi oppia.

Miksi data ja tunteet kuuluvat yhteen?
Nina Helander, apulaisprofessori, Tampereen teknillinen yliopisto

Digitalisaation myötä tarjolla olevan tiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Samaan aikaan yhä useammalla taholla korostetaan tunteiden merkitystä. Mitä tutkimus sanoo datan ja tunteiden välisestä suhteesta?

Nina Helanderin mukaan kysymys ei ole toisiaan poissulkevista vaan toisiaan tukevista lähestymistavoista. Ilman dataa on vaikea tehdä fiksuja päätöksiä. Toisaalta yksinomaan sokeasti dataan luottamalla ei välttämättä näe vasta kehkeytymässä olevia mahdollisuuksia. Siksi Helander sanookin, että tunteilla ja perstuntuman hyödyntämisellä on aina oma paikkansa päätöksenteossa.


Data ja tunteet pankkibisneksessä
Tommi Rytkönen, toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki

Asiakaskokemusten rakentaminen ei ole helppoa pankkibisneksessäkään. Toimitusjohtaja Tommi Rytkönen korosti, että syvät suhteet syntyvät todennäköisemmin kahden yksilön kuin instituution ja yksilön välille. Pankit ovat ison haasteen edessä, sillä ne eivät kaikesta puheesta huolimatta ole olleet digitalisaation edelläkävijöitä.

Rytkönen arveli, että parhaillaan tapahtuva digitaalinen ja asiakkaiden tunteisiin liittyvä herääminen muuttaa toimialan pelisääntöjä. Voittajia ovat pankit, jotka saavat asiakaskokemuksen tuntumaan henkilökohtaiselta.

Emotions in B2B business
Joni Lehtonen, Global Solution Head, Tieto

Perinteinen valmistava teollisuus on palvelutransformaation äärellä. Lehtosen mukaan koneen tai järjestelmän ostamisen sijaan asiakkaat etsivät ratkaisuja, jotka tekevät arjen helpommaksi ja vähentävät bisnekseen liittyviä riskejä. Tämä ei onnistu, jos palveluntarjoaja ei ymmärrä myyntitilanteessa ostoprosessin emotionaalista puolta.

Lehtonen muistutti, että liiketoiminta tapahtuu loppupeleissä aina ihmisten välillä ja siksi kyseessä on järjen ja tunteen yhteensovittamista. Modernin organisaation onkin osattava toiminnassaan ottaa huomioon niin asiakkaiden kuin myös oman henkilöstönsä tunteet.

Tunteiden mittaamisen bisneshyödyt
Niina Venho, toimitusjohtaja, Moodmetric

Tunteet ovat keskeinen osa bisnestä ja niitä on pystyttävä mittaamaan ja seuraamaan. Moodmetricin tunnesormus tarjoaa tähän yhden ratkaisun, sillä se mahdollistaa omien tunnetilojen voimakkuuden seuraamisen jopa reaaliajassa. Venhon mukaan tunnetilojen mittaamista voidaan hyödyntää henkilöstön hyvinvoinnin seuraamisessa ja yleisen työhyvinvoinnin parantamisessa.


Data + tunne = voittava yhdistelmä urheilubisneksessä
Martti Wallasvaara, toimitusjohtaja, Audience Engage

Urheilu on maailmalla iso bisnes. Digitalisaatio antaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille urheilutoimijoille. Olennaista on ymmärtää, että urheilun kuluttaminen on sekä emotionaalisesti että instrumentaalisesti virittynyttä toimintaa. Urheilua kulutetaan intohimoisesti ja kokemuksia jaetaan mieluusti. Urheilu seuraavat ovat myös tilastojen suurkuluttajia ja tapahtumien tiukkoja analysoijia.

Wallasvaara arveli, että parhaiten tulevaisuudessa menestyvätkin toimijat, jotka onnistuvat yhdistämään data-analytiikan urheilun kuluttamisen emotionaaliseen ulottuvuuteen. Arvonluontipotentiaalia löytyy, sillä tutkimukset osoittavat, että 70–80 prosenttia urheilua seuraavista käyttävät samanaikaisesti mobiililaitteita.

Data ei kerro kaikkea – ihmiset kaipaavat myös tarinoita
Leena Mäkelä, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu

Data ja tarinat on tarkoitettu yhteen. Perinteinen draaman kaari on yleinen myös datapohjaisessa tarinankerronnassa, jolloin voidaankin puhua datatarinan dramaturgiasta. Mäkelä muistutti, että datan visualisointi on vain ensimmäinen askel sen ymmärrettäväksi tekemisestä ja todellisen vaikutus saadaankin aikaan vasta tarinankerronnalla. Erinomaisena esimerkkinä datapohjaisesta tarinankerronnasta voidaan pitää Hans Roslingin TED talkia vuodelta 2006.

Datan ja tunteiden yhdistäminen ei onnistu hetkessä. Matkan taittamista kuitenkin helpottaa tieto suunnasta.
____
Seminaari löytyy tallenteena Tekesin sivuilta . Samasta paikasta löydät myös esitysmateriaalit. Tapahtuman tunnelmiin pääset Twitterissä aihetunnisteella #tunnedata.

Kirjoittaja: Aleksi Roima, TTY