Turun AMK mukana kehittämässä maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta valtakunnallisesti
Korkeakouluopintoihin valmentavassa koulutuksessa tavoitteena on lisätä maahanmuuttajien ammatillista kielitaitoa, muuta ammatillista osaamista sekä opiskelu- ja työelämätaitoja niin, että opiskelija voisi valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua korkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi tai pätevöittämään aikaisemman korkeakoulututkintonsa.
Koulutuksen on tarkoitus valmentaa paitsi ammattikorkeakoulu- myös yliopisto-opintoihin.
Teksti: Johanna Stenroos-Vuorio
Kuvat: Tiina Hirard
Valmentavaa koulutusta ollaan kehittämässä kansallisella tasolla, sillä käytännöt Suomen eri ammattikorkeakouluissa ovat kovin erilaiset. Toistaiseksi ei esimerkiksi ole olemassa yhteisiä sopimuksia koulutuksen laajuudesta, kestosta tai pääsyvaatimuksista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt ammattikorkeakouluille edellä mainittuihin asioihin liittyviä kehittämisehdotuksia ja toivoo, että jatkossa valmentavaan koulutukseen voisivat osallistua myös jo tutkintoa opiskelevat maahanmuuttajat.
- Monien maahanmuuttajien kielitaito on jo sen verran edistyneempi, ettei alkeiskurssille osallistuminen ole mielekästä, mutta toisaalta kielitaito ei myöskään vielä riitä tavalliselle suomen kieli ja viestintä -opintojaksoille osallistumiseen yhdessä suomalaisten kanssa. Tällöin olisikin mahdollista hyödyntää valmentavan koulutuksen ammatillisia kieliopintoja, kertoo Turun AMK:n lehtori Tiina Hirard.
Turun AMK on ollut aktiivisesti mukana valmistelemassa yhteensä yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteishanketta, jossa kehitettäisiin valmentavaa koulutusta sisällöllisesti ja menetelmällisesti sekä kiinnitettäisiin erityistä huomiota myös hakuprosessiin ja maahanmuuttajaopiskelijoiden osallisuuteen ja integroitumiseen korkeakouluyhteisössä.
Keinoja maahanmuuttajien koulutuspolkujen tukemiseen
Lehtori Tiina Hirard kouluttaa maahanmuuttajia Turussa ja hän pitää tärkeänä mm. sitä, että löydetään keinoja maahanmuuttajien koulutuspolkujen tukemiseksi. Tällä hetkellä suomenkielisissä tutkintokoulutuksissa on vielä suhteellisen vähän maahanmuuttajia.
- Koulutukseen pääsemisen ja myös opintojen etenemisen kannalta on tärkeää, että opiskelijalla on tarvittavat valmiudet opiskeluun erityisesti ammatillisen kielitaidon osalta. Siksi suomi toisena kielenä -opetus on koulutuksessa vahvasti alapainotteista, niin että suomen kielen opetuksessakin sisällöt ja materiaalit keskittyvät yksinomaan kyseiseen ammattialaan ja työelämään, Hirard kertoo.
Tänä vuonna koulutus toteutettiin liiketalouden alalla ja viime vuonna terveyden ja hyvinvoinnin alalla. Suomen kielen opettajan lisäksi koulutuksessa on toiminut kaksi ammattiaineiden opettajaa, ja opetus on pyritty toteuttamaan niin, että opettajat käsittelevät samaa sisältöä mutta eri näkökulmista – suomen kielen opettaja kielen ja viestinnän näkökulmasta ja ammattiaineen opettajat varsinaisen substanssin näkökulmasta.
- Toisaalta olemme huomanneet, ettei kielen ja substanssin opetusta oikein voi erottaa toisistaan. Kielenopettaja on väistämättä joutunut ottamaan haltuun myös ammatillisia sisältöjä ja ammattiaineen opettajat ovat omalta osaltaan olleet vaikuttamassa myös kielen oppimiseen ja sisältöjen hahmottamiseen ja ymmärtämiseen kielen avulla, Hirard kertoo.
Opiskelijoita on valmennettu paitsi korkeakouluopintoihin myös tuleviin valintakokeisiin opiskelemalla yhdessä valintakokeiden ennakkoaineistoa.
Opiskelijat kokevat osaamisensa lisääntyneen
Konsepti tuntuu toimivan, sillä mukana olevat opiskelijat ovat kokeneet niin kieli- ja opiskelutaitojensa kuin ammatillisen osaamisensakin lisääntyneen.
- Koulutus toteutetaan monikulttuurisessa ryhmässä, jossa opiskelijat paitsi kehittävät osaamistaan myös verkostoituvat toistensa ja korkeakoulun toimijoiden kanssa, kertoo Hirard.
Opiskelu on hyvin intensiivistä, sillä lähiopetusta on päivittäin sekä aamu- että iltapäivällä. Keskipäivällä opiskelu tapahtuu ohjatusti joko pienryhmissä tai itsenäisesti.
- Varsinainen opetus on tapahtunut suomen kielellä ja keskittynyt ammatillisiin sisältöihin, mutta keskipäivällä varsinaisten opetussessioiden välillä opiskelijat ovat väistämättä oppineet myös ns. arkikieltä sekä keskenään että liikkuessaan ja toimiessaan kampuksella, toteaa Hirard.
Kevään 2017 aikana maahanmuuttajataustaiset aikuisopiskelijat ovat päässeet tutustumaan myös suomalaiseen työelämään ja yrittäjyyteen, kun ryhmä vieraili Yrityskylä Varsinais-Suomessa, joka kuvaa suomalaista yhteiskuntaa pienoiskoossa. Oppimis- ja simulaatiokylässä maahanmuuttajat pääsivät itse toimimaan päivän ajan erilaisissa yrityksissä, joissa työtehtäviin kuuluivat paitsi yrityksen sisäiset toiminnot myös ulkoinen asiointi yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.
- Simulaatioympäristö sopii erinomaisesti paitsi työelämätaitojen myös ammatillisen suomen kielen harjoittelemiseen. Erilaisissa työtehtävissä ja asiakaskontakteissa käytettiin suomea, joka oli koko pienoiskaupungin ainoa kaikille yhteinen kieli, Hirard pohtii.
Valmentavan koulutuksen avulla voidaan tulevaisuudessakin tukea monen maahanmuuttajan etenemistä koulutuspolulla. Tavoitteena on, että jatkossa sekä koulutuksen alakohtainen tarjonta että saatavuus paranevat, niin että mahdollisimman moni maahanmuuttaja voi edetä ensin valmentavaan koulutukseen ja sitä kautta tutkintokoulutukseen korkeakoulussa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) keväällä 2017 tekemän selvityksen mukaan vuosina 2010-2017 Suomessa valmentavaan koulutukseen osallistuneista jopa kolmannes on saavuttanut tutkinto-oikeuden korkeakouluun.
