Sivu päivitetty 28.3.2018

Kaupunkien pienvedet kunniaan ja hulevedet hallintaan!

Kaupunkipurot ja kosteikot ovat luonto- ja virkistyskeitaita. Lisäksi ne toimivat sadevesien kerääjinä. Kaupunkipienvesien merkitystä ja hulevesien hallintaa pohdittiin Maailman Vesipäivänä Turussa.

Teksti: Martti Komulainen
Kuvat: Jussi Laaksonlaita

YK:n 22.3. Maailman Vesipäiväksi julistama päivä tähdentää vesivarojen suojelun ja puhtaan veden merkitystä. Turun World Water Day seminaarissa Turun AMK Sepänkadun kampuksella käsiteltiin kaupunkien pienvesien, kuten purojen ja kosteikkojen, merkitystä sekä hulevesien hallintaa.
 
Hulevedet ovat vettä läpäisemättömiltä pinnoilta, kuten asfaltoiduilta alueilta, huuhtoutuvia sadevesiä. Hulevedet aiheuttavat sekaviemäröidyillä alueilla kuormitusta jäteveden puhdistamoille ja voivat sisältää haitta-aineita. Turun ammattikorkeakoulussa on mitattu hulevesien haitallisten aineiden pitoisuuksia sekä perehdytty hulevesien hallintaan.

Hulevesi1.jpg

Kohti kokonaisvaltaista hulevesien hallintaa

Kaupunkien asfalttikentiltä ja teiltä huuhtoutuvat sadevedet ohjautuvat jo pitkälti erillisiin sadevesiviemäreihin eivätkä rasita entiseen malliin jäteveden puhdistamoita. Silti parannettavaakin löytyy hulevesien hallinnassa.
 
Putkiin johtamisen sijaan asiaa katsotaan nykyään kokonaisvaltaisemmin ja haetaan tapauskohtaisia ratkaisuja hulevesien määrän vähentämiseen ja hallintaan. Keinoja on monia tonttikohtaisesti ja suuremmassa mittakaavassa: viheraluekaavoitus, katkot vettä läpäisemättömissä pinnoissa, hulevesialtaat ja kosteikot. Hyvin toteutetut kosteikot ja altaat ovat silmälle ilo ja luovat elinympäristön useille eliöille.
 
Purovedet ovat lisääntymisalueita mm. taimenille. Pienvesiä uhkaavat rehevöityminen, vesirakentaminen, saasteet ja vieraslajit. Valonian vesiasiantuntija Janne Tolosen mukaan Turun pienvesien nykytilaa ja uhkia pitäisi selvittää lisää sillä viimeisimmistä inventoinneista on jo aikaa.

Hulevesissä virtaa monenlaisia haitallisia aineita

Hulevesien typpipitoisuudet ovat kohtuullisella tasolla, mutta fosforipitoisuudet ylittävät usein mm. Tukholman kaupungin asettamat raja-arvot. Vaikka liikenteen lyijy- ja kadmiumpäästöt ovat vähentyneet, keskustan alueen hulevesissä on kuitenkin korkeita pitoisuuksia joitakin PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja. Kiintoainekuormitus on Turussa Helsinkiä suurempaa johtuen savimaista. Hulevesistä löytyy myös mikromuoveja ja haitallisia orgaanisia kemikaaleja.
 
Kansainvälisen NonHazCity-hankkeen selvitys on tuonut lisää tietoa hulevesien haitta-aineista, joille ei Suomessa ole vielä asetettu raja-arvoja. Leskisen mukaan hulevedet eivät pienistä haitta-aine- ja vähän suuremmista kiintoainepitoisuuksista huolimatta kuulu jäteveden puhdistamoihin, joihin johdettuna ne voisivat aiheuttaa puhdistamoille ylikuormitusta joka taas voisi johtaa suurempiin kokonaispäästöihin vesistöihin.
 
Leskisen teesit hulevesipäästöjen pienentämiseen:
 
·         Tunnistettava kohteet, joissa hulevesien laatu vaatii toimenpiteitä
·         Kehitettävä ja toimeenpantava hulevesien puhdistusmenetelmiä, jotka toimivat savimailla
·         Rakennustyömaiden vesienhallinta kuntoon
·         Lopetetaan roskaaminen
·         Vähennetään haitallisten kemikaalien käyttöä, otetaan se ohjenuoraksi myös kuntien hankinnoissa
 
 
NonHazCity on EU:n Baltic Sea Region Interreg -ohjelman rahoittama hanke, jossa Turun ammattikorkeakoulu, yhdessä Turun kaupungin kanssa, tekee mm. haitallisten aineiden kartoitusta, laatii ohjeistusta ja antaa koulutusta haitallisten aineiden käytöstä alueen pienyrityksille sekä laatii kaupungin kanssa kemikaalitoimintasuunnitelman "Chemical Action Plan".

Hulevesi2.jpg