Student Radio Meetup avasi näkymiä opiskelijaradioiden maailmaan

Teksti: Aleksi Ristimäki
Kuva: Radio Tutka

Ysärimusiikki kuuluu suositun radiojuontaja Matti Airaksisen inhokkeihin. Partasuinen veijari teki kuitenkin yli kymmenvuotisen uran YleX-radiokanavalla soittaen juuri 1990-luvun biisejä. Airaksisen suosittua radio-ohjelmaa kuvailtiin intohimoiseksi, energiseksi ja tunnetta välittäväksi. Pari vuotta sitten radiotöistä eläköitynyt Airaksinen oli hiljattain Turussa puhumassa intohimoisesta radiotyöstä tuleville mattiairaksisille, kannuksiaan juontajan työhön opiskelijaradioissa hankkiville nuorille.

– Lähtökohtani oli aina tehdä hyvää radiota: mahdollisimman hyvää, teknisesti laadukasta radiota, jota ihminen haluaa kuunnella. Pitää olla joku syy, miksi ihminen palaa kuuntelemaan radiota ja juuri sitä tiettyä kanavaa, Airaksinen kertoo.

Tuo syy on hänen mukaansa usein juontaja. Radiostudion isännän tai emännän on ymmärrettävä, millainen hänen yleisönsä on ja mitä se haluaa.

– Välttämättä se, että soitat hyvää musiikkia, ei riitä. On tärkeää, että juontajalla on skarppeja näkökulmia ja että hän osaa pukea viestinsä sanoiksi niin, että se välittyy yleisölle.

Airaksisen puheenvuoro oli osa Turun ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun järjestämää pohjoismaista opiskelijaradioseminaaria, Student Radio Meetupia. Seminaariin ja iltapäivällä järjestettyyn yhteisölliseen työpajaan osallistuivat myös Radio Tutkan markkinointipäällikkö Sanna Peräntie ja uutispäällikkö Kasper Heimolehto.

– Oli kivaa nähdä muiden opiskelijaradioiden tekijöitä ja kuulla heidän ajatuksiaan, sanoo Peräntie.

– Tämän päivän aikana sai hyvän käsityksen siitä, miten eri opiskelijaradioissa tehdään hommia ja mitä kaikkia opiskelijaradioita Suomessa ja Pohjoismaissa ylipäätään on, jatkaa Heimolehto.

Suomessa opiskelijaradio on edelleen varsin tuntematon mediamuoto, vaikka lähetyksiä tehdään ympäri maata. Maailmalla opiskelijaradiot ovat historian saatossa antaneet äänen erilaisille yhteiskunnallisille teemoille ja kulttuuri-ilmiöille. Opiskelijaradiot ovat toimineet ponnahduslautana monille sittemmin maailmanmaineeseen nousseille bändeille.

– Nirvana, Rem, U2, Red Hot Chili Peppers ja Beastie Boys ovat sellaisia bändejä, jotka eivät lyöneet läpi kaupallisella puolella. Opiskelijaradioasemat Amerikassa ottivat niitä ensimmäisen kerran soittoon ja ottivat heitä haastatteluun. Sitä kautta bändit nousivat isomman yleisön tietoisuuteen, taustoittaa Ari Hautaniemi, Lahden AMK:n kehityspäällikkö ja lahtelaisen Limu-opiskelijaradion päätoimittaja.

Hautaniemellä on kertoa vastaava esimerkki myös Suomesta. Negatiiviset Nuoret -bändi sai pari vuotta sitten sopimuksen Rähinä Records -levy-yhtiölle Limuradion järjestämän demokilpailun kautta.

Hautaniemi näkee, että Suomen opiskelijaradioalalla eletään mielenkiintoisia vuosia. Hänen mukaan vasta nyt alalla on alettu oivaltaa, että muuallakin kuin siellä omalla paikkakunnalla tehdään opiskelijaradiota.

– Nyt meillä alkaa olla entistä enemmän tällaisia tilaisuuksia, missä opiskelijaradioiden tekijät näkevät toisiaan. Uskon, että alamme vähitellen seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä siinä, että järjestäytymistä alkaa opiskelijaradioalalla tapahtua.

Järjestäytymisessä piilee mahdollisuus toiminnan kasvattamiseen, johon luonnollisesti tarvitaan rahaa. Ruotsissa ja Norjassa opiskelijaradioilla on omat liittonsa. Esimerkiksi Ruotsissa valtio on tunnustanut opiskelijaradion erillisenä mediamuotona ja on viime vuosina tukenut toimintaa rahallisesti. Norjassa opiskelijaradioiden rahoitus perustuu korkeakoulujen opiskelijakunnan jäsenmaksuista saamaan osuuteen. Isossa-Britanniassa opiskelijaradiot puolestaan tekevät tiivistä yhteistyötä BBC:n kanssa.

– Ruotsissa valtio haluaa, samalla lailla kuin Suomessakin, tukea kaikenlaista nuorisokasvatustyötä ja nuorten parissa tehtävää aktivoivaa toimintaa. Suomessakin rahoitusta saavat sirkusliitot, partiolaiset ja muut vastaavat. Miksipä myös tämän tyyppinen toiminta ei voisi vastaavaa rahoitusta saada? Se vaatii vain sen, että on jokin liitto, joka rahoitusta hakee. Yksittäinen radiokanava ei sellaista rahaa voi hakea, Hautaniemi selittää.

Radiotyö opettaa nuorille esiintymis-, vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja, joita nykymaailmassa tarvitaan lähes alalla kuin alalla. Opiskelijaradiot ovat tekijöilleen sitouttavia ja innostavia oppimisympäristöjä.

– Opiskelijaradiot ovat siitä erinomaisia kasvualustoja, että opiskelu ei ole vain asioiden ulkoa opettelua tai pelkkää teoriaa, vaan opiskelija pääsee kiinni oikeaan käytännön työhön, toteaa Hautaniemi.

Ari Hautaniemi kokee, että Suomessa opiskelijaradioiden pitäisi itse viestiä tekemästään hienosta työstä. Katukuvassa ja kaupunkikulttuurissa on tilaa tarjolla opiskelijaradioille, jos ne ovat valmiita sen ottamaan.

Turussa opiskelijaradiokulttuuriin voi päästä tutustumaan varsin pian, keskiviikkona 10. lokakuuta, kun Radio Tutka järjestää uuden lähetyskauden lanseerausbileet Bar Kukassa. Radio Tutkan tekijät lupaavat, että luvassa on ennennäkemättömät lanseerauskekkerit, joista ei livemusiikkia ja hauskanpitoa puutu. Huikeasta musiikista illan aikana vastaavat Turun omat pojat eli melodisen räpin sanataituri Hurja sekä debyyttialbumiaan työstävä, urbaanilla r&b-popilla maalaileva Gabriel Lion.

Radio Tutkan syyskauden lähetykset alkavat 1. lokakuuta. Opiskelijat tuottavat sisältöä nettiradioon viitenä päivänä viikossa. Lähetyksiä voi kuunnella osoitteessa https://tutka.pro/kuuntele-lahetysta/ (ma–ke klo 14–20 ja to–pe klo 15–20). Radio Tutkan markkinointipäällikkö Sanna Peräntien mukaan nyt ohjelmistossa on myös muutama selkeästi puhepainotteinen ohjelma, mikä on uutta aikaisempaan verrattuna. Syksyn aikana ääneen päästetään lisäksi opiskelijayhdistyksiä aina kerran kuukaudessa.