Kestävä tulevaisuus yhteiseksi tavoitteeksi
Turun AMK:ssa yliopettajana ja erityisasiantuntijana toimiva Taru Konst sekä alkukeväällä eläköitynyt Turun AMK:n johtava yliopettaja Liisa Kairisto-Mertanen julkaisivat toukokuussa kirjan Redesigning Education – Visions and Practices (2020).
Kaksikon aiempaa tuotantoa on muun muassa innovaatiopedagogiikkaa avaava käsikirja Innovation Pedagogy – Preparing Higher Education Institutions for Future Challenges (2018). Uudessa kirjassa innovaatiopedagogiikka ei olekaan tutkimuskohde vaan näyttäytyy nyt kipeästi kaivattuna ratkaisuna sekä esimerkkinä organisaation muutosprosessista.
Lukuisia innovaatiopedagogiikkaa käsitteleviä artikkeleita julkaisseet Konst ja Kairisto-Mertanen haastavat uudessa kirjassaan kaikki korkeakoulutuksessa työskentelevät uudelleenarvioimaan koulutuksen kehittämissuuntia.
Yhteiselle arvokeskustelulle ja ennen kaikkea tavoitteelliselle muutokselle kohti kestävää tulevaisuutta on suuri tarve.
Kestävän kehityksen ei tule olla koriste arvopilvessä
– Korkeakoulutusta on viime aikoina osattu uudistaa valtavien muutospaineiden alla. Koulutuksissa on reagoitu mallikkaasti muun muassa digitalisaation ja muuttuvan työelämän vaatimuksiin, Taru Konst pohjustaa kirjan tausta-ajatusta.
– Mutta se kaikkein tärkein – kestävä kehitys, edellytys elinolosuhteiden turvaamiseksi maapallolla – on laiminlyöty lähes täysin.
Kirja haastaa korkeakoulujen päättäjät todella pohtimaan sitä, miten kestävä kehitys konkretisoituu koulutusten arjessa.
Useimmissa korkeakouluissa termit ekologisuus ja kestävä kehitys on piilotettu kauniiksi sanoiksi strategioihin ja arvopilviin. Sanat eivät kuitenkaan muutu vielä riittävästi teoiksi opinnoissa ja korkeakoulujen arjessa. Tarvitaan johtotasolta lähtevää korkeakoulutuksen uudelleenajattelua, visioita ja käytännön tekoja.
– Tarvetta nopeisiin ja radikaaleihinkin muutoksiin ei voi kuitata meidän kirjoittajien ”mielipiteeksi”, Konst painottaa.
Lukuisat viimeaikaiset tutkimukset toistavat samaa teemaa: kestävyyskriisi ja ilmastonmuutos ovat aikamme isoimpia kysymyksiä, joita tulisi käsitellä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
– Korkeakoulut eivät voi jäädä vain seuraamaan, mitä tapahtuu tai yrittää mukautua muutokseen. Meillä tulee olla aktiivinen rooli yhteisen kriisin ratkaisussa.
Tulevaisuuden päättäjiä koulutetaan nyt
Ekologisuus ja eettisyys ovat teemoja, jotka nousevat usein esiin etenkin varhais- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyössä. Kun puheenaiheena on tulevaisuus, huomio kiinnittyykin herkästi lapsiin ja nuoriin. Kestävyyskriisi koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa ja sen kaikkia ikäluokkia.
Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat tällä hetkellä he, joilta odotetaan ratkaisuja ilmastokriisin mukanaan tuomiin ongelmiin.
– Ilmastoteeman näkyminen varhais- ja perusopetuksessa on toki tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on tuoda se korkeakoulutukseen, Konst huomioi. – Miten opiskelijat muuten voisivat kehittää kompetenssejaan ratkaista ilmastokriisin kaltaisia haasteita?
Lisäksi on syytä huomioida se, että myös opiskelijat ovat toivoneet kestävän tulevaisuuden teemaa näkyvämmäksi opintoihinsa.
– Kirjamme loppuosa esittelee muutosprosessia, sitä kuinka ajattelutavan ja toiminnan muutosta viedään eteenpäin koko organisaatioon. Käytämme muutoksen johtamisen kuvaamisessa esimerkkinä innovaatiopedagogiikkaa, ja samalla logiikalla muutos on toteutettavissa myös kestävän kehityksen osalta.
– Emme vielä 15 vuotta sitten tienneet, että kehittelemämme innovaatiopedagogiikka läpäisisi tulevaisuudessa koko Turun AMK:n. Nyt innovaatiopedagogiikka on kuitenkin osa arkeamme ja ajatteluamme. Samanlaista työtä tarvitaan nyt kestävän tulevaisuuden eteenpäinviemiseksi, Taru Konst visioi.
Lataa julkaisu
Kirja Redesigning Education – Visions and Practices (2020) on ladattavissa Turun ammattikorkeakoulun Loki-palvelusta.
Lue lisää aiheesta:
Lisätiedot artikkelista
