Väitös: Vasta yhdeksän pisteen muutos WHO:n toimintakykymittarin kokonaispistemäärässä kertoo todellisesta toimintakyvyn muutoksesta

Keväällä 2020 Kuntoutuksen tietopohjahankkeen tuloksena julkaistiin suositus, jossa aikuisten toimintakyvyn itsearviointiin kuntoutustarpeen ja kuntoutuksen vaikutusten arvioinnissa esitetään käytettäväksi Maailman terveysjärjestön 12-osaista World Health Organization Disability Assessment Schedule (WHODAS) 2.0 toimintakykymittaria. Kyseisen mittarin toimivuutta ei ole aikaisemmin juurikaan tarkasteltu tuki- ja liikuntaelinkipupotilailla.

12-osion WHODAS 2.0 mittaria suositellaan kuntoutuksen vaikutusten arviointiin. Tästä syystä mittarille tulisi määritellä se kohderyhmäkohtainen pistemäärä, joka kertoo todellisesta toimintakyvyn muutoksesta, vai onko pistemäärän muutos mittavirhettä. Tätä arvoa ei ole määritelty aikaisemmin tälle mittarille.

– Tämän väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittivat, että kroonista tuki- ja liikuntaelinkipua sairastavilla yhdeksän pisteen muutos kokonaispistemäärässä kertoo todellisesta toimintakyvyn muutoksesta. Tämä tieto on tärkeä, jotta esimerkiksi fysioterapiassa voidaan päättää, onko kuntoutusintervention sisältöä syytä muuttaa tai jatkaa valitulla tavalla, Niina Katajapuu sanoo.

Liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkimuksen mukaan kroonisten tuki- ja liikuntaelinkipupotilaiden kohdalla voidaan lisäksi todeta, ettei mittari kykene erottelemaan toisistaan ihmisiä, joilla on lieviä toimintakyvyn rajoituksia.

– Esimerkiksi työkykyarvioinnin kannalta on tärkeää, että käytössä olevalla mittarilla pystytään erottelemaan toimintakyvyltään erilaiset ihmiset mittarin koko skaalalla, ei ainoastaan niitä henkilöitä toisistaan, joilla on joko lievä tai hyvin korkea toimintakyvyn rajoitus, Katajapuu kertoo.

Mittari toimii eri tavoin miehillä ja naisilla

Väitöskirjatutkimus osoitti myös, että yli puolet mittarin osioista toimii eri tavoin miehillä ja naisilla.

– Se, miksi mittarin osiot toimivat eri tavoin eri ryhmillä, ei ole aina yksinkertainen kysymys. Asiaa olisi tärkeä tutkia useanlaisilla menetelmillä. Mittaria kehittäessä olisi tärkeä päästä varmuuteen siitä, mitä osa-aluetta mittarissa tulisi muuttaa, jotta tulokset olisivat vertailukelpoiset eri ryhmien kohdalla, Katajapuu sanoo.

Väitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta, joiden tulokset on julkaistu kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa Clinical Rehabilitation, International Journal of Rehabilitation Research ja Disability and Rehabilitation.

***

Niina Katajapuun fysioterapian väitöskirjan ” Psychometric Properties of 12-item World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0 (WHODAS 2.0) Amongst People with Chronic Musculoskeletal Pain” tarkastustilaisuus pidetään 16.04.2021 klo 12 Liikuntarakennuksen Auditoriossa 304 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä  https://r.jyu.fi/dissertation-katajapuu-160421

Vastaväittäjänä toimii professori Anne Söderlund (Mälardalen University, Ruotsi) ja kustoksena professori Ari Heinonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Alkuperäinen tiedote Jyväskylän yliopiston sivuilla.