Kyselytutkimus: Nuorilla on korkea kynnys hakeutua terveydenhoitajan puheille

Turun ammatti-instituutin opiskelijoille suunnattu sähköinen kysely (n=375) pohjautuu ANKKURI-hankkeessa aiemmin julkaistuun kirjallisuuskatsaukseen, jonka mukaan nikotiinittomuus- ja päihteettömyystyön toteutus ammatillisissa oppilaitoksissa on haasteellista.

Monissa oppilaitoksissa resurssit eivät ole riittäviä, eivätkä opiskelijat pidä terveydenhoitajan tukea uskottavana. Lisäksi ammattiin opiskelevat kokevat terveydenhoitajan etäisenä. Terveydenhoitajat taas kokevat resurssien rajallisuuden vaikeuttavan neuvonta- ja ohjaustyötä.  

Ammattilainen ei ole ensisijainen keskustelukumppani terveysasioissa 

Kyselyn vastaajista suurin osa oli alle 18-vuotiaita. Yli 70 prosenttia heistä oli naisia, 22 prosenttia miehiä ja noin kolme prosenttia muun sukupuolisia. Kymmenen prosenttia kaikista kartoitukseen vastanneista nuorista ei keskustele kenenkään kanssa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. 

– Huolestuttavaa on, että miehistä liki viidennes ei keskustele terveysasioistaan kenenkään kanssa, mikä on tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin naisten kohdalla, projektipäällikkö ja tutkimusvastaava Minna Salakari Turun ammattikorkeakoulusta kertoo. 

Kaikista vastanneista vain viidennes keskustelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa terveysasioistaan. Yli 19-vuotiaat nuoret keskustelevat ammattilaisten kanssa selkeästi enemmän kuin vastaajat nuoremmissa ikäryhmissä. Vanhemmat vastaajat keskustelevat terveydentilastaan pääasiassa puolison tai kumppanin kanssa, ja alle 19-vuotiaat ikätovereidensa tai vanhempiensa kanssa.  

– Hyväksi terveydentilansa arvioivat nuoret keskustelevat merkitsevästi enemmän terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kuin ne nuoret, joiden terveydentila on kohtalainen tai heikko, Salakari toteaa. 

”Terveydenhoitajan pitäisi jalkautua ja olla näkyvillä!” 

Liki puolet kyselyyn vastanneista opiskelijoista muisti tavanneensa koulutalonsa terveydenhoitajan, 36 prosenttia totesi terveydenhoitajalle pääsyn olevan helppoa. Lähes 40 prosenttia vastaajista ei ole kuluneen vuoden aikana kertaakaan tavannut terveydenhoitajaa, ja 58 prosenttia käyttää terveydenhoitajan palveluja harvemmin kuin kerran kuukaudessa.  

Terveydenhoitajalle hakeudutaan tavallisimmin jonkin oireen tai vaivan vuoksi. Opiskelijoista vain 24 prosenttia on keskustellut nikotiinituotteista ja niiden terveysriskeistä terveydenhoitajan kanssa.  

Ammattikouluopiskelijat kaipaavat terveydenhoitajalta konkreettisia neuvoja sekä avointa ja motivoivaa lähestymistapaa päihteiden ja nikotiinituotteiden käytön vähentämiseen ja lopettamiseen. Kyselyn avoimeen kysymykseen vastanneet nuoret kokivat tärkeäksi, että opiskelijan tulisi olla itse motivoitunut aiheeseen, eikä aiheesta saisi keskustella pakotetusti.  

– Nuoret pelkäävät syyllistämistä, ja heillä on korkea kynnys hakeutua yksin terveydenhoitajan puheille, Salakari summaa.  

Opiskelijat toivovat terveystarkastusten lisäksi säännöllisiä tapaamisia terveydenhoitajan kanssa ryhmänä sekä eri teemojen mukaista yleistä informaatiota ja mikä tärkeintä – yhteistä keskustelua. Nuoret kokevat terveydenhoitajan jalkautumisen opiskelijoiden pariin helpottavan hakeutumista terveydenhoitajille, kun hän on jo ennestään tuttu heille. 

– Vanhakantainen yksin terveydenhoitajan vastaanotolle meno jonkin vaivan ilmaannuttua taitaa olla menneen talven lumia. Etenkin terveyttä edistävässä ja ennaltaehkäisevässä työssä terveydenhoitajalta odotetaan säännöllistä piipahtamista opiskeluryhmiin ja esimerkiksi osallistumista ammattikoulun moniammatillisiin teemapäiviin, Salakari toteaa.

Turun ammatti-instituutin opiskelijat osallistuvat teemapäivään ANKKURI-hankkeen terveyskioskitoiminnassa. Kuvat: Jenni Vaskelainen