Seniorisairaanhoitajat valottivat urakokemuksiaan tuleville hoitotyön osaajille
Samalta vuosikurssilta 1972 valmistuneet hoitotyön konkarit ilahduttivat ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoita monivaiheisilla uratarinoillaan. Heillä oli vahva viesti nykyisille ja tuleville ammattilaisille: ”Opiskelu kannattaa!”
Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki
– Kiitos vierailijoillemme, jotka esittelevät urapolkujaan ja samalla lisäävät myönteistä mielikuvaa alasta. Heidän monipuoliset kokemuksensa ovat hienoja esimerkkejä siitä, että tutkinto antaa mahdollisuuden kehittää itseään vaikka mihin, koulutusjohtaja Anne Isotalo avasi ICT-Cityssä pidetyn tilaisuuden.
– Sairaanhoitoalan ammatti-identiteetti on vahva, ja sitä tuetaan koulutuksessa alusta asti. Harva kritisoi itse työn sisältöä, mutta jaamme kaikki huolen alan veto- ja pitovoimasta.
Opiskelijaterveyden puolestapuhuja
Ikaalisista lähtöisin oleva Anja Kuukkula muisteli lämmöllä Turussa vietettyjä opiskeluvuosiaan ja myöhempää uraansa opiskeluterveydenhuollossa Tampereella.
– Ensimmäiset työvuoteni olin Tampereen yliopistosairaalan kirurgisella vuodeosastolla. Sittemmin erikoistuin terveydenhoitajaksi ja pääsin kehittämään uutta opiskeluterveydenhuollon järjestelmää. Se oli antoisaa mutta työntäyteistä aikaa.
Kuukkula kertoi pitäneensä opiskelijoiden terveydenhuollon puolta ja vieneensä asioita rohkeasti eteenpäin. Hän toimi lopulta kymmenen vuotta opiskeluterveydenhuollon osastonhoitajana ja Valviran asiantuntijajäsenenä.
Tulevia sairaanhoitajia Kuukkula halusi muistuttaa tutkinnon suorittamisen tärkeydestä.
– Tutkintotodistusta nuoren tulee saada juhlia. Pidä aina aurinko sydämessä, hän evästi.
”Jatkuva oppiminen on elämäntapa”
– Opiskelu Turun sairaanhoito-opistossa oli minulle merkityksellistä aikaa. Saamani ohjaus, tuki ja palaute edistivät ammatillista kasvua ja ammatti-identiteetin muodostumista, Eija Nieminen kiitteli.
Vastavalmistuneena sairaanhoitajana Nieminen aloitti työt Tyksin ensiapuklinikalla. Hän erikoistui kirurgiseen ja tehosairaanhoitoon ja toimi eri tehtävissä kirurgian osastolla.
– Akuuteissa tilanteissa korostuvat paitsi hoitajan hyvät kliiniset taidot myös läsnäolo ja kuunteleminen. Koin ammattiylpeyttä, arvostimme osaamistamme.
Myöhemmin maailma kutsui: Nieminen työskenteli muun muassa Ruotsissa pitkäaikaissairaiden vanhusten parissa, Saudi-Arabiassa naisten sisätautikirurgisella osastolla ja Keniassa kenttäsairaalassa. Loppu-uransa hän toimi hoitotyön lehtorina Uudellamaalla.
– Opettaminen on ollut lähellä sydäntäni. Jatkuva elinikäinen opiskelu on hyvä elämäntapa.
Lapsuuden haave toteutui
Mailis Ulmanen kertoi unelmoineensa sairaanhoitajan ammatista jo lapsena, sillä ihmisen auttaminen on ”aina ollut ykkönen”. Hän halusi Raumalta Turkuun opiskelemaan.
– Pääsykokeet kestivät ainakin viikon. Riemulla ei ollut rajoja, kun tulokset tulivat.
Ulmanen työskenteli uransa alkuvaiheessa pienten potilaiden parissa: Tyksin lastenklinikalla, lasten teho-osastolla ja erikoistumisopintojen myötä allergiahoitajana lasten poliklinikalla. Hän valmistui terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta ja toimi sittemmin Raumalla vanhustyössä.
– Kannustan opiskeluun ja pitämään ajankohtaiset tiedot hanskassa, elämä on yllätyksiä täynnä!
”Sairaanhoitaja pärjää aina”
– Ajattelin, ettei minusta koskaan tulisi sairaanhoitajaa. Vuosien mittaan kuitenkin kouluttauduin sairaanhoitajaksi, kätilöksi, terveydenhoitajaksi ja työterveyshoitajaksi.
Marjut Peltoniemi-Hannila esitteli vivahteikasta uraansa niin Suomessa kuin ulkomailla. Valmistumisensa jälkeen hän lähti ensitöikseen Vaasan keskussairaalan teho-osastolle, josta hän siirtyi ensiapupoliklinikalle Uuteenkaupunkiin ja myöhemmin Kristiinankaupunkiin naistentautien ja synnytysten yksikköön.
Urapolku johti yllättäen Lähi-itään, jossa Peltoniemi-Hannila työskenteli muun muassa Jemenissä, Jordaniassa ja Palestiinassa. Lopulta hän asettui koto-Suomeen, jossa odottivat monipuoliset terveydenhoitajan ja työterveyshoitajan tehtävät.
– Matkan varrelle on mahtunut monenlaisia, pelottaviakin, tilanteita, mutta olen viihtynyt kaikissa työtehtävissäni. Sairaanhoitajan ammatissa pärjää aina, hän kannusti.
Sydämen asiana ennaltaehkäisevä työ
Tilaisuuden koollekutsujana toiminut Oili Ylihärsilä kertoi lopuksi omista kokemuksistaan sairaanhoidon alalta. Ylihärsilä kerrytti sairaanhoitajan työkokemusta ensin Tyksin sydänvalvontayksikössä ja sitten Kupittaan sairaalan suljetulla osastolla. Psykiatria oli aina kiehtonut häntä.
– Erikoistuin psykiatriseen hoitotyöhön ja aloitin työt osastonhoitajana. Vähitellen minua alkoivat mietityttää sairaanhoitajiin kohdistuvat rooliodotukset, joita lähdinkin selvittämään hallinnon tutkintoon kuuluvassa opinnäytetyössäni.
Ura vei pian Etelä-Pohjanmaalle, jossa Ylihärsilä työskenteli ylihoitajan ja johtavan ylihoitajan tehtävissä. Hän oli yhä enemmän kiinnostunut terveyden edistämistyöstä eri toimijatahojen kanssa.
– Kun terveydenedistämisen johtajan virka perustettiin Seinäjoelle, vastuullani oli lähteä kehittämään palveluita siten, että ennaltaehkäisevä työ oli keskiössä. Olin saavuttanut unelmani.
Lisätiedot artikkelista
