Suomalaisissa urheiluorganisaatioissa on suuri työllistämispotentiaali
Liiketalouden tradenomit sijoittuvat valmistuttuaan monipuolisesti erilaisiin liiketalouden asiantuntija-, kehittämis-, esimies- ja johtotehtäviin sekä yrittäjiksi. Turun ammattikorkeakoulussa voi liiketalouden monimuotokoulutuksen syventävänä osaamisprofiilina opiskella esimerkiksi urheilujohtamista. Ala on Suomessa uusi, mutta mielenkiintoinen.
Urheiluorganisaatioissa toimiikin vapaaehtoisina runsaasti ihmisiä, jotka voisivat jopa työllistää itsensä organisaatioiden kautta.
Teksti: Johanna Stenroos-Vuorio, viestintävastaava
Kuinka kauan urheilujohtamista on voinut opiskella Turun AMK:ssa, lehtori Jaakko Haltia?
– Urheilujohtamista ja urheilumarkkinointia on voinut opiskella noin viisi vuotta. Ala on uusi Suomessa, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa Sport management –nimikkeen alla voi akateemisen tutkinnon suorittaa yli 300 eri paikassa. Euroopasta löytyy myös kymmeniä tai luultavasti satoja eri vaihtoehtoja.
Kenelle urheilujohtamiseen tähtäävät monimuoto-opinnot sopivat?
– Periaatteessa koulutus sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita yhdistämään liiketoiminnan oppeja ja urheilua. Erityisen hyvin tämä mielestäni sopii kaikille heille, jotka jo työskentelevät urheiluorganisaatioissa tai suunnittelevat työllistyvänsä siellä, toteaa Haltia.
– Urheiluorganisaatioissa työskentelee vapaaehtoisina lukuisia ihmisiä, jotka voisivat työllistää itsensä urheiluorganisaatioiden kautta. Koulutus sopii myös hyvin erilaisille tapahtumien järjestäjille, Haltia jatkaa.
Turussa voit erikoistua urheilujohtamiseen osana liiketalouden monimuoto-opintoja
Käytännössä opiskelija hakee yhteishaussa liiketalouden opiskelijaksi ja opintojen edetessä valitsee sitten tämän urheilujohtamisen väylän syventäviksi opinnoikseen.
Turun AMK tekee urheilujohtamisen alalla pioneerityötä. Suomenkielistä ja Suomen olosuhteisiin sopivaa tutkimusmateriaalia liiketoiminnan ja urheilun yhdistämisestä on kovin vähän.
– Tätä tutkimusaukkoa pyrimme täyttämään mm. Arvoa urheilusta –hankkeen kautta. Suomesta löytyy runsaasti sponsorointiin liittyvää tutkimusta, joka ei kuitenkaan ole kovin syvällistä. Sponsorointiosaaminen on yleisesti ottaen kovin heikkoa niin urheiluorganisaatioissa kuin yrityksissäkin, miettii Haltia
Palaute syventävistä opinoista on ollut hyvää. Kaikkein hyödyllisintä se on silloin, kun sitä voi suoraan miettiä oman työnsä kautta. Opiskelija opiskelee mm. urheiluorganisaation johtamista, urheiluorganisaation tulonhankintaa, urheiluviestintää sekä sponsorointia ja tapahtumamarkkinointia.
– Suomalaisissa urheiluorganisaatioissa on suuri työllistämispotentiaali. Organisaatiot tarvitsevat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, jotka ymmärtävät liiketoiminnan yhdistämisen urheilun erityispiirteisiin, pohtii Haltia vielä.
Urheilun erityispiirteet tekevät urheilun toimialasta poikkeuksellisen. Toimiala sisältää piirteitä, joita ei ole millään muulla toimialalla tai ne eivät esiinny yhtä voimakkaina.