Taiteella on merkitystä aivoterveyden hoidossa

Malmivirran väitös oli ensimmäinen taiteen ja sosiaalisen yhdistävä taidepedagogiikkaan perehtynyt tutkimus Suomessa. Tutkimuksessa tavoitteena oli kehittää ammattikorkeakoulun opetusta ja erityisesti sosiaalialan koulutuksen taideaineiden opetusta, jossa opetus sidottiin tutkimuksen myötä postmoderniin taidekasvatukseen.

Kehitettyä taidepedagogista mallia on hyödynnetty monella eri tavalla useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, täydennyskoulutuksessa ja opetuksessa.

- Esimerkiksi Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen -tutkimus- ja kehittämishankkeen tulokset kertovat, että päämäärätietoisen taidepedagogiikan keinoin on mahdollista aktivoida muistin toimintaa, toteaa Malmivirta tuloksista.

- Pedagogisesti toteutettavassa taidetoiminnnassa aktivoidaan muistin eri kerroksia esimerkiksi tanssin, kuvataiteen ja valokuvan moniulotteisia keinoja hyväksikäyttäen ja palataan menneisyyden kokemuksiin, takaisin nykyisyyteen ja tulevaisuuteen, näin tapahtuu aivojen eri alueiden aktivoitumista.

- Samalla reflektiivinen ja visuaalinen ajattelu ovat aktiiviisina, joiden tiedetään olevan aivojen monipuolisen stimuloinnin kannalta oleellista.

Taidetoiminnan aikana palautui mieleen muistikuvia, joita ihminen ei tiennyt olevankaan. Omiin kokemuksiin sai uudenlaista perspektiiviä.

- Omissa totutuissa toimintatavoissa ja ajattelussa tapahtui muutosta. Kysymys on perimmältään oppimisesta taiteen keinoin.

- Omaa menneisyyttään ymmärtää nykyisyydestä katsottuna paremmin ja voi rakentaa uudenlaista ymmärrystä menneeseen ja myös tulevaan. Taide toimii näin myös elinikäisen oppimisen ja jatkuvan identiteetin rakentajana, kertoo Malmivirta

Hän toteaa, että aktivoitumista tapahtuu taidetoiminnan aikana ryhmässä ja yksilössä, joka näyttäytyy ulospäin suuntautumisena ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistumisena. Sosiaalinen vuorovaikutuksella on merkitystä yksilö- ja yhteisötasolla ja sen tiedetään olevan myös yksi aivoterveyden tärkeimmistä osa-alueista.

Myös muistisairailla tapahtui valtava muutos, elämä rikastui muistin aktivoitumisen myötä. Kirjoittaminen aktivoitui toiminnan myötä ja elämäntarinat saivat myös taiteella kerrotun ja sanoitetun kielen. Piilossa olleet tarinat tulivat näkyviksi.

Taiteen tiedetään kumpuavan luovuudesta. Se myös edistää luovuuden esille tuloa ja jokaisen piilossa oleva luovuuden resurssin on mahdollista päästä käyttöön, kuten myös tämän hankkeen toiminnan aikana.

- Yksi pariskunta haluaa kertoa omista rikastuneista kokemuksistaan. He tahtovat viedä eteenpäin kokemaansa tietoa ja ymmärrystään siitä, että kulttuurilla on merkitystä kuntoutumiseen ja hyvän elämänlaatuun.

Päämäärätietoista taidetoimintaa juurrutetaan eteenpäin myös tulevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Kulttuuri ja taide ovat Malmivirralle ominta alaa. Hän on aikaisemmin toiminut yli 25 vuoden ajan Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmissa käyttäytymistieteellisten aineiden lisäksi taideaineiden opettajana.

Siellä hän yhdisti taiteen ja sosiaalisen ja toi taiteen sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Hän silloitti taiteen ja ammatillisen kasvun taidekasvatuksen kehykseen. Näkökulmana oli, miten taide voi toimia inhimillisen kasvun mahdollisuutena.

- Ammattikorkeakouluopetuksen kehittämiseen liittyen kehitin väitöstutkimuksessani John Deweyn kokemukselliseen oppimiseen ja taideoppimiseen pohjautuvan päämäärätietoisen means-ends-taidepedagogiikan, Malmivirta muistelee.

Opiskelijat oppivat koulutuksessa taidekasvatuksen ajatteluun pohjautuvan taidemenetelmien käytön asiakastyön kokonaisvaltaisena työmenetelmänä. Opiskelijat tekivät myös projekteja ja opinnäytetöitä. Ne veivät taidekasvatuksen ajattelua ja työmenetelmää sosiaali- ja terveysalan työkentälle muun muassa varhaiskasvatukseen, erityiskasvatukseen, lastensuojeluun, mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä vanhus- ja vammaistyöhön.

Oulun vuosina Malmivirta toimi sosiaalialan koulutuksen kv-koordinaattorina. Hän kävi myös opettamassa ja puhumassa taiteen ja kulttuurin vaikutuksista yhdeksässä eri maassa.

- 2011 sain kutsun valtakunnalliseen, Salon kaupungin hallinnoimaan ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Hymykuopat-hankkeeseen projektipäälliköksi, jatkaa Malmivirta tarinaansa.

Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jossa vahvistettiin taide- ja kulttuuriyhdistysten yhteistyötä kuntien kanssa. Kaupungeista mukana olivat Forssa, Hankasalmi, Kouvola, Salo ja Turku.

- Tulokset olivat hyviä. Yhteistyössä kolmannen sektorin taide- ja kulttuuriyhdistysten kanssa opetustoimeen ja sosiaali- ja terveystoimeen kehitetyissä palvelumalleissa kuten Korvaruno ja Tanssikummi, tapahtui selvää myönteistä asenteellista muutosta taiteeseen ja kulttuuriin niin osallistujissa kuin henkilökunnassa, toteaa Malmivirta tyytyväisenä.

- Eräs osallistuja totesi: ”Jos olisin eilen kuollut, en olisi tiennyt, että voin vielä tanssiakin.” Siinä oli hienosti kiteytetty Tanssikummin toiminnassa onnistuminen, hän jatkaa.

Hankkeessa kehitettiin hyvinvointipalveluihin eri yhdistysten kanssa monenlaisia palvelumalleja muun muassa muistisairaiden merkityksellisen ja hyvän elämän edistämiseen taiteen ja kulttuurin keinoin.

Hankkeessa kehitettiin myös kolmiportainen koulutusmalli, jossa sosiaali- ja terveysalan ja taiteen ammattilaiset oppivat toisiltaan taitoja muistisairaan ihmisen kohtaamiseen ja heidän elämänlaatunsa parantamiseen taiteen ja kulttuurin keinoin.

Seuraavaksi Malmivirta kutsuttiin Turun ammattikorkeakouluun Hyvinvointipalvelut-tulosalueelle. TEHU-hankkeesssa hän oli kehittämässä ennalta ehkäiseviä muistin toimintaa edistäviä palvelumalleja, jossa kehitettiin Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen -palvelumalleja ja sen teoreettinen kehys.

Taiteella on erityisesti muistiin parantava vaikutus. Tämä on todettu useissa suomalaisissa ja ulkomaisissa tutkimuksissa ja tulokset ovat osoittaneet, että päämäärätietoisella taide- ja kulttuuritoiminnalla on merkitystä aivotoiminnan aktivoimisessa.

Tutkimusryhmä on järjestäytynyt uudelleen ja siihen on tullut uusia jäseniä. Toiminnan kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on vahvistunut järjestäytymisen myötä. Ryhmässä on valtavasti osaamista ja ryhmäläisillä on uudenlainen into päällä.

- Tutkimusryhmän toiminnalla pyrimme vaikuttamaan myönteisen asenteen vahvistumiseen ikäihmisen kunnioittamisessa, heidän näkyväksi tuomiseen mm. vapaaehtoistyön kantavana voimana.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ryhmä pyrkii tuottamaan tietoa ja taitoa hyvän elämän mahdollistamiseksi ammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaisesti. Se vastaa yhteiskunnalliseen haasteeseen siinä, että ihmiset pysyisivät kaikilla tavoin toimintakykyisinä ja voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. 

- Pyrimme vaikuttamaan uusien palvelumallien tutkimus-, kehittämis – ja jalkauttamistyöllä siihen, että muistisairauden tuomia kustannuksia voitaisiin alentaa. 

-Tiedetään, että tavoitteisella monipuolisella ja aktiivisella ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan parantaa hyvinvointia ja terveyttä ja erityisesti aivoterveyttä niin, että vuosittaiset hoitokulut voidaan puolittaa pitkällä aikajänteellä. Tähän vastaamme moninaisella tutkimus- ja kehittämistyöllä, myös taiteen ja kulttuurin keinoin.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimusta on tehty paljon. Tutkimusryhmältäkin julkaisuja on tullut runsaasti, myöskin kansainvälisiä.

Vanhustyön keskusliitto on ottanut Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen -julkaisun oppikirjaksi ystävätoimintaansa, samoin useat kunnat ovat ottaneet sen muistisairaiden kanssa työskentelevän henkilökunnan käyttöön.

Sen englanninkielinen Art and Culture – Keys for Better Brain Health -julkaisu on lähtenyt Eurooppaan muun muassa Sloveniaan, Italiaan, Itävaltaan ja Carpe-verkostolle.

Taidekasvatusta viedään eteenpäin sosiaali- ja terveysalan monimuotokoulutuksissa ja ylemmissä ammattikorkeakoulutuksissa kokonaisvaltaisena pedagogisena ajatteluna osana opintoja ja niihin integroituen.

Hanketoiminnassa Hasic, Palliare ja Old Photos on the Map jatkavat toimintaa. Koska rahoituskausi on vaihtunut, on myös uusia hankerahoituksia tehty:

SIPPE - Promoting Social Inclusion of Elderly through Well-being Parties -hanke on juuri saanut ulkoisen rahoituksen, hanke alkaa 1.9.2015.

Kulttuurista aivoterveyttä -hankkeesta on juuri jätetty ulkoinen rahoitushakemus.

Syksyllä Aktiivinen ikääntyminen -tutkimusryhmä järjestää seminaarin, jossa keskiössä ovat kolmannen iän sankarit. Odotettavissa on hyviä puhujia. Tulossa on monella tavalla aktiivinen syksy.

- Odotan syksyä, tutkimusryhmällä on nyt into päällä!