Hankkeen tavoitteena on tehdä tutkimus- ja kehitystyötä ruokoliiketoiminnan pullonkaulojen poistamiseksi. Pullonkauloiksi ruokoliiketoiminnan kehittymiselle on tunnistettu pirstaleisista omistussuhteista johtuvat ongelmat luvansaannissa, puutteelliset tiedot loppukäyttäjistä ja ruokoesiintymistä sekä oikeanlaisen leikkuukaluston puuttuminen laajamittaiseen poistoon. 

Tavoitteena on myös kehittää toimivat tuotantoketjut eri vuodenaikoina korjattujen järviruovikoiden hyödyntämiseksi eri loppukäyttötarkoituksiin, kuten raaka-aineeksi kasvualustoihin turpeen sijaan, maanparannusaineeksi pelloille, biokaasun tuotantoon, karjan rehuksi ja kuivikkeeksi, rakentamiseen, polttoon ja tekstiilikuiduksi.

Hankkeessa toteutetaan selvitystyö rantojen käytöstä ja käyttöoikeuksista pilottialueilla, jotka ovat järviruo’on suurimmilla esiintymisalueilla Saaristomerellä. Rannikkoseutujen yrittäjien mahdollisuuksia käynnistää ruovikoiden kaupallinen hyödyntäminen parannetaan selvittämällä maa- ja vesialueiden omistusoikeudet. Näin voidaan pienentää ruokoliiketoimintaan liittyviä riskejä ja madaltaa yritysten kynnystä uuden materiaalin käyttöönottoon ja liiketoiminnan aloittamiseen.

Hankkeen aikana tehdään omistaja- ja lupaselvitykset arviolta 1 000–3 000 hehtaarin alueelta. Hankkeessa myös kehitetään ja sovelletaan kaukokartoitusta ja maastohavaintoja yhdistävää menetelmää, jolla voidaan luotettavasti arvioida järviruo’on biomassojen määrää isoilla alueilla. Hankkeessa kehitetään ja testataan kaupallistamismalleja, ja selvitetään loppukäyttäjiä yhdessä yrittäjien kanssa käytännön tasolla pilottialueilla ja luodaan uusia liiketoimintamalleja, jolloin leikkuutoiminnasta tulisi jatkuvaa ja säännöllistä. Mallit ovat suoraan sovellettavissa muilla alueilla.

Ruokomassan poistaminen rannoilta parantaa merkittävästi vesistöjen tilaa, lisää asukkaiden viihtyvyyttä, edistää luonnon monimuotoisuutta erityisesti linnuston ja selkärankaisten lajien osalta sekä lisää kalojen lisääntymisalueita järviruo'on poistoalueilla. Hankkeessa toteutetaan luontoselvitykset leikkuukohteiden osalta ennen ja jälkeen toimenpiteiden toteuttamista. Hankkeessa toteutettavat järviruo’on leikkuut sijoitetaan ajankohtiin, joissa ne eivät aiheuta haittaa luontoarvoille (mm. lintujen pesimäaika ja kalojen kutuajat).

Hankkeessa mukana TurkuAMK:n lisäksi ovat RH-Harvesting Oy, Kiteen Mato ja Multa, Meriaura Oy, Terco Engineering Oy, Paraisten Kaukolämpö Oy ja Finnsementti Oy. Lisäksi Naantalin, Kaarinan, Paraisten ja Turun kaupunki on mukana hankkeen toiminnassa. Hankkeen rahoituksesta vastaavat hankkeessa mukana olevat yhteistyökumppaneiden lisäksi; vesialueiden omistajat, ja Saaristomeren Suojelurahasto. Suurin rahoitus (50%) tulee Ympäristöministeriön-Virtaa vesistökunnostukseen ohjelmasta.

Järviruoko hyötykäyttöön! -hanketta (2021–2023) rahoittaa ympäristöministeriö vesiensuojelun tehostamisohjelma (www.ym.fi/vedenvuoro).