Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 12.10.2022

Meriklusterille luotiin toimiva kiertotalouden mukainen ekosysteemi – tällainen on Merikartta

Maailmankaupasta noin 90 prosenttia kulkee meriteitse. Meriliikenteellä on merkittäviä ilmastovaikutuksia, minkä vuoksi merialaa on tärkeää kehittää kiertotalouden mukaiseksi. Turun AMK on vuosina 2020–2022 ollut mukana rakentamassa Suomeen hiilineutraalia meriklusteria.

Teksti: Veera Lunden 
Kuva: Josefina Yrjölä

Turun ammattikorkeakoulu toteutti Merikartta – laivakuljetus hiilineutraalissa kiertotaloustulevaisuudessa -projektin yhdessä useiden merialan toimijoiden kanssa. Syntyi Merikartaksi kutsuttu muutosvoima, jonka ansiosta suomalainen meriklusteri on saanut aikaan konkreettisia kehitysaskelia.  

Projektin tavoitteena oli nostaa esille kiertotalouden mukaisen laivakuljetuksen tutkimustarpeet, luoda edistämiseen tarvittavat rakenteet, kehittää yhteistyön avulla osaamista sekä koota teemaan liittyvät hankkeet yhteen. 

Konkreettisia kiertotaloudenmukaisia toimia 

Projektin aikana eri meriteollisuuden yhdistykset, järjestöt, kehityslaitokset ja yritykset osallistuivat kehitystyöhön, ja projektin puitteissa onnistuttiin luomaan pohja hiilineutraalille meriklusterille.  

Kartoitustyön avulla toimijat selvittivät, että meriliikenne tulisi tarvitsemaan toimenpiteitä muun muassa melu- ja valosaasteen hillitsemiseen, laivojen moottoreiden ja polttoaineiden päivittämiseen ympäristölle parempiin vaihtoehtoihin sekä koulutuksen ja osaamisen lisäämiseen aiheesta. Lisäksi todettiin, että meriin laskettava roskaaminen ja jätevesipäästöt tulisi kieltää välittömästi.  

Projektiin osallistuneet organisaatiot listasivat konkreettisia toimenpiteitä, jotka ovat jo käytössä tai tulossa käyttöön. Näitä ovat muun muassa jätteen määrän vähentäminen ja jätehuolto, päästölaskennan kehittäminen ja seuranta, vähäpäästöisten kulkuvälineiden hankinta ja kimppakyydit sekä tiedottaminen ja henkilöstön kouluttaminen. 

Projektin loppuraportin mukaan vastaajat ehdottivat, että meriteollisuus voisi käydä Suomessa aiheesta innovaatiokeskustelua esimerkiksi Meriteollisuuden tutkimustoimikunnassa.  

Merikartassa olivat mukana keskeisimmät Suomen meriteollisuuden edustusjärjestöt, tutkimuslaitokset, varustamot ja materiaali- ja teknologiatoimittajat. Lisäksi mukana oli useita satamia, laivojen purkajia, insinööritoimistoja, palvelutuottajia sekä viranomaisia. 

Turun AMK koordinoi projektia Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmässä. Projektia rahoitti Työ- ja elinkeinoministeriö. 

Uusia hankkeita ja osaamisen jakamista 

Projektin aikana huomattiin, että edellytys kiertotalousekosysteemin rakentamiselle on kaikkien toimijoiden osaamisen kasvattaminen. Osaamisen jakamiseen kannustettiin paljon esimerkiksi asiantuntija- ja vierailijapuheenvuoroilla, tiedon jakamisella Howspace-alustalle sekä webinaareilla.  

Palautekyselyissä korostui osaamisen kehittyminen energian ja tulevaisuuden polttoaineiden suhteen, minkä lisäksi vastaajat tunnustivat kokonaisnäkemyksen kehittymistä.  

Yksi projektin tavoitteista oli myös tiivistää meriklusterin eri toimijoiden yhteistyötä ja tarjota puitteet erilaisten hankkeiden koontiin ja uusien suunnitteluun. Projektissa toteutetun sidosryhmäkyselyn tulosten mukaan useat organisaatiot mainitsivat vastauksissaan rakentavansa tai käynnistäneensä aiheisiin liittyviä hankkeita. 

Turun ammattikorkeakoulussa on meneillään runsaasti merialan kestävyyssiirtymään liittyviä hankkeita useissa eri tutkimusryhmissä. Myös Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä on jatkanut Merikartta-työtä hankkeen jälkeen muun muassa selvittelemällä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa mikä olisi Suomen paras esimerkki kestävän meriteollisuuden kehittämisestä.   

Tutustu tutkimusryhmään!