Tutkassa opiskelijat tekevät laatujournalismia oikeina toimittajina

Teksti: Salla Nurminen

Tutka on oppimisympäristö, joka opettaa ennen kaikkea uutisjutun tekemistä. Opiskelija ideoi jutulleen aiheen sekä suunnittelee ja toteuttaa sen. Tutka haastaa opiskelijan olemaan rohkea ja utelias ja ottamaan selvää itselleen vieraista aiheista. Jutut tehdään itsenäisesti, mutta jokaisella opiskelijalla on taustallaan myös opettajan ja muun ryhmän tuki.

Tutka on tärkeä osa journalismin opetusta Turun ammattikorkeakoulussa, ja jokainen journalismin opiskelija pääsee opintojensa aikana mukaan Tutkaan.

Tutkan toimituksessa työskennellään ammattimaisesti

Tutka on Julkisen sanan neuvoston jäsen, ja juttujen teossa noudatetaan journalistin ohjeita. Jutut tehdään sillä asenteella, että jokainen niistä on laadukas ja julkaisukelpoinen. Kaikki julkaistut jutut ovat tekijälleen työnäytteitä. Niitä tarvitaan, kun tulee aika hakea harjoittelu- ja työpaikkoja.

– Tutkassa olen tehnyt monenlaisia journalistisia juttuja aina teksti- ja videouutisista kuva- ja videoreportaaseihin. Lisäksi olen tehnyt audiojuttuja ja vetänyt Radio Tutkan puolella omaa radio-ohjelmaa, journalismin opiskelija Hanna Levänen kertoo.

Tutkassa työskentelee samanaikaisesti noin parikymmentä opiskelijaa, jotka toimivat vuorollaan sekä toimittajina että toimituspäälliköinä. Toimittajat tekevät jutut, ja toimituspäälliköt ohjaavat ryhmän työskentelyä. He myös päättävät, missä järjestyksessä jutut julkaistaan Tutkan etusivulla.

Ideasta valmiiksi jutuksi

Toimituksen työskentely alkaa yhteisellä ideointipalaverilla. Opiskelijat valitsevat itselleen juttuaiheen joko vapaasti tai jonkin teeman mukaan ja esittelevät sen muille. Palaverissa ideat lähtevät nopeasti kehittymään ja täsmentymään, kun niistä päästään keskustelemaan porukalla. Siksi ei haittaa, vaikka oma idea tuntuisi ensimmäisessä palaverissa vielä häilyvältä ja epämääräiseltä.

Ideointipalaverin jälkeen alkaa itsenäinen työskentely. Tutkassa opiskelijat ovat ensisijaisesti toimittajia, eivät journalistiopiskelijoita. He työskentelevät ammattimaisesti, kun ottavat yhteyttä haastateltaviin, tekevät tiedonhakua ja pitävät kiinni sovituista deadlineista.

– Itsenäinen tekeminen on keskeinen osa Tutkassa oppimista. Opettajan tehtävä on toimia taustalla valmentajana, Tutkan päätoimittaja, media-alan lehtori Johanna Ailio sanoo.

Tekeillä olevia juttuja käydään läpi säännöllisissä toimituspalavereissa. Palavereissa ratkotaan ongelmia, terävöitetään haastattelukysymyksiä, oikoluetaan tekstejä ja mietitään tekstijuttujen kuvitusta sekä hiotaan editointia ja spiikkejä.

Julkaisupäivänä juttuihin tehdään viimeiset viilaukset, annetaan toisille ryhmäläisille vertaispalautetta ja julkaistaan jutut sovittuna kellonaikana.

Tutka teettää paljon töitä mutta kehittää käytännön osaamista

Oppimisympäristönä Tutka sekä haastaa että palkitsee.

– Opiskelijat sanovat, että Tutka on rankka. Pitää keksiä jokaiseen julkaisuun oma aihe ja siihen näkökulma ja miettiä, kiinnostaako se kohderyhmää. Tarvitaan otsikko ja ingressi sekä kuvitus. Pitää metsästää haastateltavia virastoista, yliopistoista, Jodelista ja Instagramista. Silti se palkitsee, kun oma juttu saa joskus tuhansiakin katsojia, Ailio sanoo.

Hänen mukaansa Tutkassa parasta on opettajan kannalta se, että saa seurata opiskelijoiden rohkeuden ja ammattitaidon kasvamista.

– Sitä paitsi voin aina osallistua illanvietossa keskusteluun sanomalla, että minä tiedän tästä. Minun opiskelijani teki aiheesta jutun, hän naurahtaa.

Kaksi mediaa: verkkolehti ja radio

Tutka julkaisee kahdessa eri mediassa:

• Tutka-pro-verkkojulkaisussa ilmestyy uutisia nuoria aikuisia kiinnostavista aiheista.
• Radio Tutka on ammattimaisella otteella tuotettu opiskelijaradio.