Luonto palauttaa työstä ja tukee hyvinvointia – miten kehittää liiketoimintaa luontolähtöisemmäksi?

Luonnolla on tutkitusti niin psyykkisiä, fyysisiä kuin sosiaalisiakin hyvinvointivaikutuksia. Luontokontaktit lisäävät muun muassa työn imua, tuottavuutta sekä vahvistavat luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja.

– Luonto voi tuoda palauttavaa vastapainoa nykyiselle työkulttuurillemme. Luontosuhteella eli jokaisen henkilökohtaisella yhteydellä luontoon on merkitystä laajemminkin. Mitä myönteisemmin ajattelemme luonnosta, sitä vastuullisemmin toimimme, kertoo Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvointia -hankkeen projektipäällikkö, toimintaterapian lehtori Irina Katajisto-Korhonen.

Katajisto-Korhosen mukaan lyhytkin luonnossa vietetty aika auttaa kehoa elpymään, eikä aina tarvitse lähteä edes ulos; myös rakennettujen ympäristöjen, kuten työtilojen, jäljitellyt luontoelementit tukevat palautumista. Tulevaisuudessa luontoa voitaisiinkin hyödyntää yhä enemmän uudenlaisilla tavoilla.

– Luonto voidaan viedä esimerkiksi erilaisten asiakasryhmien luo hyödyntämällä virtuaalisia ympäristöjä. Kun luonnon hyvinvointivaikutuksia pyritään saavuttamaan ohjatusti ja tavoitteellisesti, puhutaan luontolähtöisistä menetelmistä ja palveluista sekä Green Care -toimintatavasta.

Hankkeesta sysäys uudenlaisiin liiketoimintamuotoihin

Turun ammattikorkeakoulun Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvointia -projektissa on toteutettu työpajoja erilaisin työhyvinvoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen teemoin. Osallistujat ovat päässeet vahvistamaan omaa luontosuhdettaan sekä vierailemaan lähimaakuntien luontolähtöisiä hyvinvointipalveluja tuottavissa yrityksissä.

Projektissa on lisäksi toteutettu työhyvinvointia tukevia yhteiskehittämispäiviä, jotka ovat sisältäneet muun muassa luontolähtöisiä aisti- ja läsnäoloharjoituksia sekä luontoliikuntaa ja -taidetta. Hanke alkoi helmikuussa 2022 ja päättyy tämän vuoden elokuussa.

– Mukana työpajasarjoissa on ollut varsinaissuomalaisia sosiaali- ja terveysalojen sekä hyvinvointi- ja matkailualojen mikro- ja pk-yrityksiä. Liiketoimintaa on ollut kehittämässä 16 yritystä ja työhyvinvoinnin käytäntöjä 12 yritystä työntekijöineen. React-EU ESR -rahoitteinen hanke on ollut osa covid-19-pandemian jälkeisiä toimia, joilla tuetaan yritysten selviytymistä, projektipäällikkö Katajisto-Korhonen esittelee.

Luontolähtöisten palveluiden tulevaisuus puhutti

Hankkeen päätöstilaisuudessa kuultiin projektin alustavia tuloksia ja käytiin keskustelua erityisesti siitä, miten luontolähtöiset palvelut vakiinnuttaisivat paikkansa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tapahtuma pidettiin Piikkiössä Kavalton tilalla tiistaina 30. toukokuuta.

Aiheesta olivat keskustelemassa Luonnonvarakeskuksen tutkija Anja Yli-Viikari, eduskunnan eläinavusteisen työryhmän jäsen Marjaana Raukola-Lindblom, eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen, Green Care Finland ry:n Etelä-Suomen aluejaoston puheenjohtaja, yrittäjä Niina Merivirta sekä Liisa Kytölä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeesta.

Päätöstapahtuman yhteydessä julkaistiin tuore julkaisu, joka tarjoaa runsaasti tietoa ja käytännönläheisiä vinkkejä luontolähtöisen liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Artikkelikokoelma on ladattavissa sähköisesti kaikille teemoista kiinnostuneille.

– Varsinais-Suomen monimuotoisissa luontoympäristöissä on potentiaalia luontolähtöiselle ja tavoitteellisesti hyvinvointia tukeville palveluille niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Esille on noussut erityisesti yhteistyön merkitys. Korona pakotti yritykset ja yhteisöt valtavaan digiloikkaan – olisiko nyt paikallaan luontoloikka, projektipäällikkö Katajisto-Korhonen pohtii.