Alumni: Tanssinopettajalla pitää olla vahva palo taiteeseen sekä herkkyys erilaisille tunnetiloille

Teksti ja kuva: Minna Salakari

Suvi Nieminen valmistui yli kymmenen vuotta sitten tanssinopettajaksi Turun ammattikorkeakoulusta. Hän on toiminut tanssijana, koreografina ja tanssinopettajana monenlaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tuotannoissa. 

Työuransa alkuvaiheessa Nieminen työskenteli tanssijana oopperoissa ja pienemmissä kollektiivisissa työryhmissä. 

– Kun valmistuin, minulla oli melko laaja yhteistyöverkosto. Olin ollut aktiivinen ja tutustuin paikallisiin tekijöihin opiskeluaikana. Uskon, että se varmisti tanssijan työn heti opintojen päätyttyä. Olin onnekas, sillä pääsin heti tanssijuuteen kiinni, Nieminen kertoo.

Nykyään hän toimii perustamansa nuorten nykytanssiryhmä Turku Youth Companyn ohjaajana ja taiteellisena johtajana, mutta pääasiassa hän työskentelee freelancerina. Tämän hetken merkittävin tuotanto sijoittuu Helsinkiin.

– Olen tanssijana ja koreografin assistenttina nykytanssiryhmä Kinetic Orchestrassa. Työstämme tällä hetkellä seuraavaa ensi-iltaa. 

Taiteellinen työ vaatii monipuolista osaamista 

Nieminen toimii monissa eri rooleissa: tanssijana, koreografina ja tuottajana. Hän kertoo opettaneensa tanssia laaja-alaisesti harrastelijoista ammattilaisisiin – ja kaikkea siltä väliltä. Erityisesti kollektiivissa töissä taiteilijoilta vaaditaan monipuolista osaamista. 

Opiskelu Turun ammattikorkeakoulussa oli Niemiselle luonteva valinta: hän halusi perehtyä nykytanssin, jazz-tanssin ja baletin pedagogiikkaan ja didaktiikkaan.

– Turussa opiskellaan tasa-arvoisesti taidetansseja eikä keskitytä yhteen pääaineeseen. Ja jos on kiinnostunut opettamisesta, kannattaa hakea Turkuun. 

Niemisen mukaan ammattikorkeakoulutuksessa parasta on se, että opinnoista saadaan valmius toimia tanssinopettajana. Koulutuksen pääpaino on pedagogiikassa ja didaktiikassa. 

– Meille esitetään usein toiveita lyhytkursseista tai workshopeista. Ei ole itsestään selvää, että tanssija osaa opettaa. Neljän vuoden opinnoista saa oikeasti valmiuksia juuri näihin tilanteisiin. Koulutuksen myötä olen saanut työvälineitä esimerkiksi siihen, miten ryhmää ohjataan.

”Kun valmistuin, ymmärsin oman arvoni”

Nieminen mainitsee koulutuksen monipuolisuuden lisäksi sen parhaaksi anniksi ammattiylpeyden: 

– Kun valmistuin, ymmärsin oman arvoni. Kun hakeuduin töihin, osasin tiedostaa, että minulla on tietynlaisia oikeuksia ammattilaisena, esimerkiksi oikeus pyytää palkkaa. Sain kasvaa neljän vuoden aikana itseni arvostamiseen.

Tanssinopettajaksi opiskelussa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja päämäärätietoisuutta. Lisäksi halu toimia ryhmässä sekä se, että tietää, mitä kohti menee ja mistä unelmoi, ovat tärkeitä opiskelumotiiveja.

– Unelmia kohti pitää mennä pelottomasti! On tärkeää, että on unelmia, jotka koskettavat juuri tätä alaa. Jos ei niitä uskalla sanoa ääneen, niitä on vaikea saavuttaa, Nieminen sanoo.

Hänestä herkkyys erilaisille tunnetiloille on taidealoilla vahvuus. Olennaisinta on kuitenkin, että opiskelijalla on luontainen palo tanssiin ja taiteeseen. 

Taiteellisella alalla huoli tulevaisuudesta on todellinen

Nieminen itse unelmoi siitä, että taiteilijoiden arki olisi helpompaa ja että hän kykenisi näkemään elämäänsä pidemmälle kuin puolen vuoden päähän. 

– Nautin siitä, kun saan työskennellä Helsingissä. Olen päässyt upeisiin paikkoihin. Surettaa, että Turussa erityisesti freelancer-tanssijan töitä on niukasti. Haaveilen siitä, että voisin omassa kotikaupungissani tehdä samankaltaisia töitä kuin Helsingissä.

Tanssijana työskentelevän on ajoittain kestettävä alan epävarmuutta: apurahat ovat kiven takana eikä tanssijan tai koreografin töitä riitä ihan jokaiselle valmistuneelle. 

– Kun itse opiskelin, ja kun olen nykyään tekemisissä alalle opiskelevien kanssa, olen huomannut, että opiskelijoilla on suuri huoli tulevaisuudesta. Toivoisin, että sitä pystyisi lievittämään.  Mitä itsevarmemmiksi opiskelijoita valmennetaan, sitä vahvempia heistä tulee.