Kiertotalousopinnoilla luodaan tulevaisuutta

Teksti ja kuva: Siiri Welling 
Ryhmäkuvassa vasemmalta oikealle: Annika Holmbom, Henna Knuutila, Piia Nurmi.

Kiertotalousratkaisut voivat pysäyttää jopa luontokadon. Sitran viime keväänä julkaistun selvityksen mukaan luonnon monimuotoisuus on mahdollista palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä, jos neljä eri sektoria siirtyisi kiertotalouteen. Kiertotaloustoimet ruokatuotannossa, rakennus-, tekstiili- ja metsäsektorilla voivat jopa pysäyttää luontokadon suunnan ja palauttaa luonnon elpymisuralle.

Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti uusia tuotteita, vaan hyödynnetään olemassa olevia materiaaleja tai tuotteita mahdollisimman tehokkaasti. Silti kiertotalouskaan ei ole aina kestävää.

– Esimerkiksi vaatteita voi tuottaa, kuluttaa ja kierrättää kiertotaloudenmukaisesti, mutta jos niitä eri elinkaaren vaiheissa kuljetetaan edes takaisin ympäri maapalloa, ei se ole enää kestävää kiertotaloutta, sanoo Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit tutkimusryhmän lehtori Piia Nurmi.

Kuten Sitrankin julkaisusta voi päätellä, on kiertotalouden toteuduttava laajasti yhteiskunnan eri tasoilla, jotta siitä olisi merkittävää hyötyä. Kiertotalouden edistäminen muodostuu erilaisista toimintavoista, menetelmistä ja ohjauskeinoista, joilla osaltaan sekä luodaan uutta kannattavaa liiketoimintaa että toisaalla rajoitetaan nykyisiä talouden muotoja.

Taustalla yli 10 vuotta kiertotaloustutkimusta

Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä on tutkinut kiertotalousasioita jo yli kymmenen vuoden ajan. Tutkimusryhmän nimi on muuttunut välillä, mutta tavoite kestävämmän liiketoiminnan tukemisesta on säilynyt. Nurmi muistuttaa, että kiertotaloudesta on puhuttu tasaisesti jo usean vuosikymmenen ajan, vaikka sitä ei välttämättä tunnettu kiertotaloutena.

– Kestävyyskriisistä on puhuttu jo kauan. Esimerkiksi 1970-luvulla fokus oli energiakriisissä ja luonnonvarojen riittävyydessä. Nyt kiertotalous on noussut voimakkaammin esiin, sillä luonnonvarat alkavat todellakin olla vähissä. Veikkaisin, että tietoisuuden kasvu ja lisääntynyt tutkimustieto ovat vaikuttaneet tähän merkittävästi, sanoo Nurmi.

Kiertotalouden tutkimusryhmä pyrkii saamaan toimillaan aikaan systeemisen muutoksen, joka vaikuttaisi laajasti koko yhteiskuntaan.

– Kiertotalouden täytyy olla mukana yhteiskunnan rakenteissa, kuten julkisten ja yksityisten toimijoiden toiminnassa. Tarkoituksemme on siis auttaa esimerkiksi yrityksiä muuttamaan liiketoimintaansa siten, että se olisi kiertotalouden mukaista.

Yksinkertaisimmillaan tämä voi tapahtua vaikkapa siten, että entinen luistinten myyjä alkaakin myymisen sijaan vuokrata ja huoltaa luistimia. Tällöin toiminta pohjautuu tuotteiden uudelleenkäyttöön, eikä energiaa mene uusien luistinten valmistamiseen.

– Yleisesti voisi sanoa, että me teemme töitä viiden eri pääkategorian kanssa: uusiutuvuuden, resurssitehokkuuden ja kierrätyksen, elinkaaren pidentämisen, jakamisalustojen sekä tuote palveluna -liiketoimintamallien kanssa.

Uusi YAMK-koulutus alkaa syksyllä

Suomesta puhutaan monesti kiertotalouden edelläkävijänä. Nurmen mukaan Suomi on kyllä edelläkävijä, mutta lähinnä koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Vuoden 2018 Ellen McArthur Foundationin kansainvälisessä kiertotalousverkostossa Sitran kiertotalouden erikoistutkija Tim Forslund esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan Suomi olisi Hollannin jälkeen kakkonen kiertotalouskoulutuksen tarjoajana.

Turun ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2023 uusi ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävä Kestävä kiertotalous -koulutus. 1,5 - 2 vuoden mittainen koulutus antaa hyvät valmiudet kehittää ja luoda kestävää kiertotaloutta. Samalla kiertotalousperiaate leviää laajemmalle yhteiskuntaan ja tulee osaksi yritysten arkipäivää. Kiertotalous on monialainen, koko yhteiskuntaa ja kaikkia aloja koskeva aihe ja tutkinnossa tehdäänkin tiiviisti yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. 

Aikaisemmin kiertotaloutta on voinut opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon tasolla tutkimusryhmässä osana tutkimusryhmäopintoja. Näin teki Pauliina Oksanen, joka valmistui YAMK-tason insinööriksi alkuvuonna 2022. Oksanen työskenteli puolentoista vuoden aikana useissa Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän projekteissa, ja selvitti muun muassa kollegoidensa kanssa Suomen tekstiilivirtojen määriä.

– Kiertotalousopinnot antoivat minulle osaamista ja kokemusta hyvin tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Opintoihin kuuluvan hanketyöskentelyn kautta pääsin kartuttamaan työkokemustani alalla ja laajentamaan ammatillista verkostoani. Hankkeissa pääsi edistämään kiertotaloutta konkreettisella tasolla yhteistyössä tutkijoiden ja hankkeeseen liittyvien sidosryhmien kanssa, antaen tärkeitä työvälineitä kiertotalouden parissa työskentelemiseen. Kiertotaloutta ollaan vauhdittamassa eteenpäin Suomessa ja maailmalla, ja pidän alan osaamista erittäin tärkeänä urani kannalta, kertoo Oksanen.

Jokainen voi toteuttaa kiertotaloutta

Oksanen on Nurmen kanssa samoilla linjoilla siinä, että kiertotalous on ratkaisu aikamme kestävyyskriisiin ja ilmastonmuutokseen haastaen perinteisen talousjärjestelmän. Kiertotalouteen perustuva talousjärjestelmä ottaa huomioon maapallon rajalliset resurssit ja kestävän talouskasvun sen sijaan, että talouskasvu nojaisi kestämättömään luonnonvarojen käyttöön.

– Mitä laajemmin kiertotalous otetaan käyttöön, sen tehokkaampi on sen vaikutus. Parasta on, että jokainen meistä voi tahollaan toteuttaa kiertotaloutta ja edistää kestävää kehitystä.

Lisäksi Oksanen muistuttaa, että hiilineutraali kiertotalous on tulevaisuutta ja tätä päivää. Pariisin ilmastosopimuksen asettamien tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä on avannut suuret markkinat, jotka kaipaavat osaajia. Kiertotalouden opiskeleminen on siis tärkeä sijoitus tulevaisuuteen.

– Suosittelen kiertotalousopintoja kaikille, jotka haluavat olla eturintamalla edistämässä kestävän kehityksen mukaisia toimia. Mikäli ympäristöarvot kokee omakseen, on se hyvä lähtökohta ja motivaattori kiertotalouden opiskeluihin. Kiertotaloudessa on myös erinomaiset työllistymismahdollisuudet.

Uusi Kestävä kiertotalous -koulutus alkaa Turun AMK:n Master Schoolissa syksyllä 2023. Koulutukseen haetaan kevään yhteishaussa 15. - 30.3.2023. 

Master Schoolin opinnot on suunnattu työelämässä pätevöityneille, korkeakoulu- tai muun soveltuvan tutkinnon jo suorittaneille ammattilaisille. Hakijan taustasta riippuen tarjolla on insinööri (ylempi AMK)- ja tradenomi (ylempi AMK) -tutkintoon johtavat koulutukset: