Järviruo’on poistolla rannat puhtaaksi ja biomassa hyötykäyttöön

Teksti: Veera Laaksonen
Kuva: Jerome Tornikoski

Järviruoko peittää rantoja jopa satojen hehtaarien laajuisina kasvualustoina. Ruokokasvusto sulkee maisemia, hankaloittaa rantojen virkistyskäyttöä sekä vähentää rantakiinteistöjen arvoa. Järviruo’on hyötykäyttöä on tutkittu, ja nyt on aika siirtyä toteutuksesta käytäntöön.

Moni kunta haluaa kitkeä rantojensa ruokokasvustoa, mutta ilman perinpohjaista kartoitustyötä sitä ei tule tehdä. 

Turun AMK:n järviruokoprojekteissa työskentelevä projektipäällikkö Pekka Alho tietää, että siinä missä järviruoko hävittää tiettyjen kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä, se myös tarjoaa toisille lajeille suojaisia kutu- ja pesimispaikkoja. Siksi korjattavalla alueella tuleekin tehdä etukäteen lupaselvitys maanomistajalta sekä luontoarvojen arviointi.

– Natura- ja luonnonsuojelualueilla täytyy aina ensin järjestelmällisesti selvittää alueen luontoarvot, mutta tällaisten alueiden ulkopuolellakin vastaavaa selvitystä pitää usein tehdä. Ruovikon korjuussa tulee noudattaa lintujen pesimäaikoja. Korjattavalta alueelta tulee aina saada myös maanomistajan lupa, kertoo Alho. 

Järviruoko hyötykäyttöön kustannustehokkaasti

Uudessa konkreettisiin toimiin suuntautuneessa Ruohohelmi-projektissa Turun AMK yhdessä yritys- ja kuntakumppaneiden kanssa korjaa ruovikkoa ja parantaa Saaristomeren kuntien järviruokotilannetta. Projektissa ovat mukana Paraisten, Naantalin ja Kaarinan kunnat.

Ruokohelmi on kenttäprojekti, jossa työskennellään tiiviisti Turun AMK:n muiden järviruokoprojektien kanssa. Turun AMK osallistuu tällä hetkellä Järviruoko hyötykäyttöön! sekä Ruovikoiden esiintyminen ja biomassat Saaristomerellä -projekteihin. Kaikki projektit kuuluvat Turun AMK:n Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmään.

– Olemme aikaisemmissa projekteissa tehneet paljon alueiden luvitustöitä sekä kartoittaneet droneilla ja satelliittikuvilla ruovikoiden laajuutta. Näin voimme tarjota urakoitsijoille valmiita alueita könttänä, joihin mennä. Yrityksillä harvemmin on resursseja tehdä kattavaa selvitystyötä lupa-asioista. 

Alhon mukaan pilottitöiden avulla yritetään ratkaista myös pullonkaulaa, jossa ruovikon niittämisen, korjuun ja kuljetuksen tulisi olla mahdollisimman kustannustehokasta. Ruovikoista syntyvän biomassan korjuu- ja kuljetuskustannus on tällä hetkellä noin 1500 euroa hehtaarilta. 

– Yrityksiltä alkaa löytyä valmiutta ruokobiomassasta maksamiseen, mutta vielä ei korjuun kustannusta ole saatu aivan täysin kompensoitua.

Turpeesta luovuttaessa alalla on suunnattu katse järviruo’on hyötykäyttöön myös kasvualustamateriaalina. Ruokopohjaiset kasvualustat ovat luonnostaan hyvin ravinnerikkaita.

Ruovikosta on moneksi

Alho kertoo, että järviruoko voidaan erotella kahteen ryhmään korjuuajankohdan mukaan. Niin sanottua vihreää ruokoa korjataan kesällä, mutta vaikeuksia aiheuttavat muun muassa lintujen pesimäajat. 

– Biokaasutuksessa tulisi käyttää vihreää ruokoa sen suuremman energiasisällön ja orgaanisen aineksen vuoksi, Alho selventää.

Toinen on talviruoko, joka on korsiintuneempaa. Talviruo’on korjuukausi on pidempi, eivätkä pesimäajat haittaa niittotyötä. Talviruoko soveltuu hyvin esimerkiksi kasvualustaksi. 
Ruohohelmi-projektissa kilpailutetaan Alhon mukaan paraikaa urakoitsijaa loppukesää varten, jolloin konkreettinen korjuutyö aloitetaan Paraisilla.

– Aiomme korjuun jälkeen kartoittaa alueen vaikutuksia seuraavan vuoden luontoarvoissa, Alho kertoo.

Ruokohelmi-projekti saa rahoituksen ympäristöministeriön HELMI-elinympäristöohjelmasta.