Kohti tositoimia! Insinöörin osaaminen pääsee esiin työelämässä
Mihin kaikkialle voi päätyä töihin opiskeltuaan insinööriksi? Turun AMK:ssa insinööriksi valmistuneet kertovat urapoluistaan ja siitä, ja miten he ovat löytäneet paikkansa työelämässä.
Teksti: Mari Loikkanen
Jokaisella on omanlaisensa urapolku, joka muovautuu vuosien varrella. Moni tuleva ja nykyinenkin tekniikan alan opiskelija miettii, millaisiin töihin insinöörinä voi suunnata.
Turun AMK:n alumnit kertovat, kuinka oma paikka löytyi työelämästä. Selvää on, että urapolun muotoutumiseen vaikuttaa moni asia: kiinnostus, aktiivisuus, määrätietoisuus, opintotausta, työkokemus, kontaktiverkosto ja joskus myös ihan sattuma.
Veera Hatulainen sai huomata, että vaihtovuotena valitut tuulivoimaan liittyvät opinnot tahdittivat työpaikan löytymistä tuulivoimayrityksestä.
Kestävä liikkuminen ja sitä tukeva infra kiinnostivat Katariina Salokannelta niin paljon, että hän löysi itsensä työskentelemästä Turun kaupunkipyöräilyn parista. Jussi Valtonen puolestaan ponnisti rekkamiehestä logistiikkapäälliköksi.
Alumnit ovat huomanneet, että urapolkua kannattaa rakentaa määrätietoisesti jo opiskeluaikana. Harjoittelupaikkavalinnat, lopputyön suorittaminen potentiaaliseen työpaikkaan ja opintojen ohella kertynyt − omaan alaan liittymätönkin − työkokemus voivat siivittää kohti työelämää.
Mikko Paavola kertoo arvostavansa opiskeluaikoina kertynyttä monipuolista työkokemusta. Anni Honkonen on puolestaan huomannut, että hankkeet ja tutkimusryhmät ovat ammattikorkeakoulun kilpailuvaltti, joiden tarjoamiin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua.
Lue, mitä Turun AMK:n insinöörialumnit kertovat!
Myötätuulinen tie työelämään
Energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi valmistunut Veera Hatulainen päätyi tuulivoimayritys ABO Wind Oy:hyn opintojensa loppusuoralla. Tuulivoima-alalla tuulee Suomessa tällä hetkellä lujaa, ja se kehittyy hyvin.
– Valmistuin hyvään väliin, silloin haettiin todella paljon insinöörejä töihin. Olin juuri lopettelemassa tuulivoimaan ja projektinhallintaan kytkeytynyttä vaihtovuotta Hollannin HAN-korkeakoulussa Arnhemissa, joten työhakemuksessa oli helppo viitata siihen, Hatulainen kertoo.
Nykyisille ja tuleville opiskelijoille Hatulainen laittaa terveisiä, että kannattaa kokeilla rohkeasti ja etsiä omaa juttuaan. Myös tutkimusryhmien harjoittelut kannattaa hyödyntää.
Lue Veera Hatulaisen koko haastattelu
Jussi Valtonen on paljon vartijana
Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan insinööriksi valmistuneen Jussi Valtosen tie Kiillon logistiikkapäälliköksi on ollut monivaiheinen. Valtosen työura alkoi rekan ratissa. Rekkamiehen uran hän kokee olleen hyödyllinen.
− On tärkeää, että tiedostetaan myös käytännön asiat. Sä tiedät mitä kädet savessa tekeminen on, Valtonen kuvailee alkutaivaltaan.
Kiillossa Valtosen työsarkaa ovat puhtauteen ja hygieniaan liittyvät tuotteet. Hän vastaa tilaus- ja toimitusprosesseista, tilauskeskuksen sekä logistiikkayksikön toiminnasta kaikkinensa, budjetista ja kiinteistöistä.
− Opiskelu ei ole pakko, vaan mahdollisuus. Koulu tarjoaa pelimerkit, mahdollisuudet. Itse päätät mitä hyötyä opiskelusta otat, Valtonen evästää nykyisiä ja tulevia opiskelijoita.
Lue Jussi Valtosen koko haastattelu
Ratkomassa paperiteollisuuden vesiongelmia
Laboratoriotekniikan insinööriksi valmistunut Mikko Paavola työskentelee Nalcon huoltoinsinöörinä. Paavola kiertää ympäri Etelä-Suomea ratkomassa paperi- ja sellutehtaiden vesiongelmia.
− Tarkoituksena on saada prosessit toimimaan paremmin ja ekotehokkaammin, Paavola kuvailee.
Hän kannustaa hakemaan monipuolista työkokemusta jo opiskeluaikana. Paavola itse oli töissä koko opiskeluajan muun muassa trukkikuskina ja lentokentällä kuormaajana. Lisäksi työkokemusta kertyi Turun AMK:n tutkimus- ja kehittämisprojekteista.
Opiskelun kartuttama käsitys veden käsittelystä ja opinnäytetyö vesilaitokselle avasivat ovet nykyiseen työhön, joka kysyy vesikemian ja laboratoriotyöskentelyn osaamista.
Lue Mikko Paavolan koko haastattelu
Ura liikkeelle Föli-fillareiden parissa
Energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi valmistuneen Katariina Salokanteleen ura sai suunnan vaihtoaikana Alankomaissa. Vaihdossa herännyt kiinnostus pyöräilyyn ja sitä tukevaan infraan johti lopulta työhön Turun kaupunkipyörien parissa.
Kaupunkipyöräilyn koordinoiminen ja kehittäminen ei ole itsestään selvä työvalinta energia- ja ympäristötekniikan insinöörille, vaan enemmänkin epätyypillinen urasuunta − vesi- ja energialaitosten ollessa ne tyypillisimmät sijoittumispaikat.
Insinöörikoulutus on kuitenkin laaja ja Salokanteleen mukaan se antaa hyvät eväät mille tahansa urapolulle.
− Turku on kehittynyt pyöräilykaupunkina, mutta edelleen on paljon tehtävää, Salokannel kertoo.
Lue Katariina Salokanteleen koko haastattelu
Unelmatyössä huoltovastaavana
Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan insinööri Rauli Sillanpää pitää opiskeluajan yhtenä tärkeimpänä antina verkostoja. Paitsi opiskelutovereista, myös opiskeluajan yrityskontakteista muodostui arvokas kontaktiverkosto.
Sillanpää työskentelee Autokeskuksen BMW-merkkihuollon huoltovastaavana. Arkityö käsittää yhteyksiä maahantuojaan, opastusta, resurssointia, työvuorojen suunnittelua ja koulutusten organisointia.
Aina tarpeen vaatiessa rooli vaihtuu asentajien työnjohtajaksi, lähemmäs moottoreita.
− On hyvä säilyttää tuntuma käytännön tekemiseen, toteaa Sillanpää, jolle auton moottorien kanssa puuhaaminen on oikeastaan elämäntapa.
Lue Rauli Sillanpään koko haastattelu
Metallit talteen ja vedet puhtaammiksi
Energia- ja ympäristötekniikkaa opiskellut Anni Honkonen on EPSE Oy:n projektikoordinaattori ja yrityksen monitoiminainen. EPSE:n ja Anni Honkosen tiet kohtasivat Ruisrockissa − ei suoraan, mutta välikäsien kautta.
Energia- ja ympäristötekniikan opinnot vesitekniikassa, terästettynä riittävällä määrällä kemiaa, antoivat hyvän pohjan nykyiselle työlle. Teoriaopintojen lisäksi projektit toivat tuntumaa käytäntöön.
– Tarttukaa hankkeiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, Honkonen kehottaa nykyisiä opiskelijoita.
Hän katsoo, että hankkeet ja tutkimusryhmät ovat ammattikorkeakoulun kilpailuvaltti, myös oppimisessa.